PULJUN ERÄMAA
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Puljun erämaa on vaihettumisvyöhykettä Kittilän pohjoisten metsäkairojen ja Enontekiön harvojen metsänrajametsien välissä. Erämaan eteläosaa luonnehtivat suuret suot ja kuusivaltaiset matalat vaarat. Pohjoisempana kuusi väistyy nopeasti ja mänty valtaa tunturikoivun ohella vaarojen ja tuntureiden rinteet. Alavimmilla mailla pensaikkoiset jängät saartavat järviä. Alueen eteläosassa sijaitseva Puljutunturi nousee 471 metriin. Pohjoisreunalla on laakea Avisuora- ja Peltotuntureiden ylänkö.
Naali esiintyy vain alueen alpiinisella osalla.
Alueen luonne ja merkitys
Erämaa-alueen perustamisen tarkoituksena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen, sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen.
Puljun erämaa-alueella pesii useita uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja.
Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
- alueen halki kulkee maantie
- poronhoitoaluetta
- maasto on herkkää kulutukselle
Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella.
( Luotsokuru 1 ja 2, Ruutanansaajo, Made 7 ja 32 ).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-alue muodostuu Puljun erämaasta (EMA), lukuunottamatta luonnonmukaisesti hoidettavia metsiä sekä Raakevuoman-Vuossijängän alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO).
Puljun erämaa-alue on toteutettu perustamalla siitä erämaalain mukainen alue. Lisäksi Raakevuoman-Vuossijängän alueesta suuri osa on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muun alueen suojelu tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 450 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 644 |
| 3220 | alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus | 16 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 73 |
| 4060 | alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat | 8500 |
| 4080 | subarktiset Salix-pensaikot | 30 |
| 6150 | alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt | 10 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 1600 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.1 |
| 7230 | letot | 570 |
| 7310 | aapasuot | 14500 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 1700 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 24000 |
| 9040 | tunturikoiviko | 5200 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 18.116 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 10 |
| 91D0 | puustoiset suot | 3400 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 25 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| 1911 | naali | Alopex lagopus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A605 | lapinuunilintu | Phylloscopus borealis |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| 1934 | pohjanharmoyökkönen | Xestia borealis |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 4 uhanalaista lajia.