Puijo

Alueen kuvaus

Puijo koostuu vanhan kuusikon leimaamasta luonnonsuojelualueesta maisemallisesti arvokkalla alueella. Pohjois-Savon edustavin lehtoalue, vaateliaita ja uhanalaisia kasvilajeja runsaasti. Lehtoalueella on merkitystä myös boreaalisten luonnonmetsien ja niiden eliölajien suojelun kannalta.



Lehtokasvillisuus on mm. pinnanmuotojen vaihtelun vuoksi varsin monipuolista ja käsittää useita tuoreiden lehtojen sekä kosteiden saniaislehtojen ja suurruoholehtojen tyyppejä. Puusto alueella on pääosin kuusivaltaista, osin lehtipuuvaltaista sekametsää. Laajan lehtoalueen suojelullisesti arvokkaimmat osat ovat Satulanotkossa ja Antikkalanrinteessä.

Pinnanmuodoiltaan epätasaisessa Satulanotkossa kasvillisuus vaihtelee tuoreista kangasmetsistä kosteisiin lehtoihin ja pienialaisiin soistumiin. Kuusikon joukossa on sekapuuna koivua, pihlajaa ja leppää. Yleisin lehtotyyppi on käenkaali-oravanmarjatyyppi. Notkon pohjalla purouoman varrella on kosteaa saniaislehtoa ja lehtokorpea. Antikkalanrinteen lehto on tuoretta käenkaali-oravanmarja -tyyppiä, joka vaihtuu pohjoiseen päin saniaislehdoksi.



Puijon v. 1928 rauhoitettu luonnonsuojelualue käsittää Puijon selänteen eteläpään ja lakialueen. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä ovat tuoreet kangasmetsät, jotka kasvavat järeäpuustoista kuusikkoa. Jyrkällä rinteellä on myös avokalliota ja niiden ympäristössä karuja mäntyvaltaisia kanervatyypin metsiä. Pienilaiset lehdot sijoittuvat rinteen alaosiin. Luonnonsuojelualueella on olennainen merkitys Puijosta kaukomaisemaan piirtyvään kuvaan. Luonnonsuojelualue jakautuu neljään osa-alueeseen: 1) aarnialue, 2) puistometsäalue, 3) matkailupalvelualue ja 4) urheilualue. Noin kolmen hehtaarin suuruinen aarni-alue on luonnontilaisena säilytettävää vanhaa kuusikkoa. Pääosa suojelualueesta on puistomaisesti hoidettua iäkästä kuusivaltaista metsää. Urheilun ja matkailun yhteensä noin kahdeksan hehtaarin osa-alueilla on näitä toimintoja palvelevia rakenteita ja rakennuksia, mm. matkailumaja, linkkitorni ja hyppyrimäet. Lisäksi alueelle sijoittuu monenlaisia teknisiä laitteita ja teitä. Luonnonsuojelualueen aarniosalla ja puistometsäosalla huolimatta siitä, ettei sitä säilytetä täysin luonnontilaisena on merkitystä boreaalisten luonnonmetsien ja niiden lajiston suojelun kannalta. Puijon maisemallinen merkitys on huomattava ja se on yksi valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



a) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

b) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

c) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Perustettu suojelualueet (Puijo I, Puijo II, Puijo III).

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit