Pudasjärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Pudasjärvi on Iijoen järvilaajentuma/hyvin lyhytviipymäinen järvi aivan Pudasjärven kunnan keskustaajaman, Kurenaluksen, läheisyydessä. Järven ekologinen tila on hyvä. Järven pohjoisrantaa hallitsevat hiekkaiset rannat. Pudasjärven suistosaaristossa on sisämaan tulvaniitty- ja tulvametsäalue, joka laajuudessaan on merkittävä. Tulvaniityt ja -metsät vaihettuvat ilman selviä rajoja luhtanevoihin ja pensaikkoluhtiin. Tulvametsät ovat paikoin hyvin reheviä.
Pudasjärveen laskevien jokien suistossa on suistosaarten ja -niemekkeiden kärjissä tulvaniittyjä, jotka ovat ainoat jäljellä olevat avoimina säilyneet niityt. Pudasjärven ja Mursunlammen saarten tulvaniityt sekä Hietajokisuu ovat arvokkaita perinnebiotooppeja: niiltä on niitetty heinää karjan rehuksi ja ajoittain laidunnettukin. Tulvaniittyjen niitto loppui 1970-luvun puolivälissä. Nykyisin Pudasjärven Hietajokisuulla on jäljellä vain rippeet aikaisemmin laajoista tulvaniityistä. Niityt ovat pääosin viitakastikka- ja suursaraisten alojen mosaiikkia. Pensaikkojen laitamilla on hieman suurruohoniittyä. Mursunlammen saarten tulvaniityistä on osa säilynyt avoimena, vaikka niitto karjanrehuksi loppui jo 1960-luvulla. Saarten kasvillisuus on enimmäkseen viita- ja korpikastikka- sekä ruokohelpivaltaista heinätulvaniittyä. 2000-luvulla Mursunlammen tulvasaarien hoito on aloitettu uudelleen. Kunnostustoimenpiteet ovat sisältäneet pensaikon raivausta ja niittoa.
Pudasjärven lintuvesialueen pesimälinnusto on melko edustava koostuen kosteikoille tyypillisistä lajeista. Muuttoaikoina Pudasjärven suistoalue on alueellisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue.
Alueen luonne ja merkitys
Pudasjärvi on lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Pesimälajisto koostuu lähinnä levinneisyydeltään pohjoisista ja lintuvesien yleislajeista. Suojelun kannalta tärkeimpiä lajeja ovat jouhisorsa, uivelo ja kuikka. Muuttoaikoina alueella levähtää enimmillään satoja sorsalintuja ja kahlaajia; määrät vaihtelevat vuosien välillä kuitenkin huomattavasti. Muutolla levähtävistä lajeista merkittävimpiä ovat jouhisorsa, laulujoutsen, liro, mustaviklo, suokukko sekä vesipääsky.
Pudasjärven suistosaaristo tulvaniittyineen on ainutlaatuinen. Pudasjärven tulvaniityt ja Hietajokisuu sekä Mursunlammen saarten tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi.
Tulvametsät ovat Suomessa nykyisin varsin harvinainen luontotyyppi. Pudasjärven tulvametsillä on huomattava merkitys luontotyypin suojelulle koko Suomessa.
Pudasjärven tulvaniittyjä uhkaa pensoittuminen. Tulvaniittykasvillisuuden monimuotoisuuden lisääminen ja maiseman parantaminen edellyttävät suistoniemien pensoittuneiden sisäosien raivaamista ja niittoa tai laiduntamista. Pienimuotoiset kunnostustyöt on aloitettu vuonna 2001 raivaamalla luhtaniityille levinnyttä pajukkoa ja pitämällä niittyjä avoimina niittämällä.
Alueen suojelun tavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. Lisäksi luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Pudasjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen suojelun toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki.
Alueen suojelua on toteutettu hankkimalla alueita valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin ja perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 244.54 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 65.71 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 92.57 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 19.33 |
| 91D0 | puustoiset suot | 11.62 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 44.54 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |