Pellojärvi-Säynäjäjärvi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Pellojärvi ja Säynäjäjärvi ovat matalia järviä Torniojoen tuntumassa ja niiden vedenpinta vaihtelee tuntuvasti joen vedenkorkeuden mukaisesti. Järvien rannoilla on runsaasti tulvaniittyjen tapaisia luonnonniittyjä, joita on aikaisemmin niitetty. Keväällä laajat kahlaajille sopivat lieterannat paljas-tuvat vedenpinnan laskiessa. Ruovikkovyöhyke on yhtenäinen ja paikoin hyvinkin leveä. Valtalaji on järvikorte. Kellus- ja uposlehtisiä on erittäin runsaasti. Kelluskeiholehti ja siimapalpakko muo-dostavat laajoja kasvustoja.
Alueen luonne ja merkitys
Alueen linnusto on monipuolinen: kaikkiaan alueelta on tavattu noin 200 lintulajia. Kosteikoille ominaisia lajeja kohteella pesii yhteensä 19. Kohteen pesimälinnuston suojelupistearvo on 43 (vaihteluväli Lapin lintuvesillä 19-163 pistettä). Alueella pesii 8 ja aluetta käyttää ruokailu- tai levähdysalueena 9 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia.
Alue on kansainvälisesti arvokas muutonaikainen kerääntymisalue (luokka I) järville kerääntyvien joutsenten määrän perusteella. Alueella on hyvin huomattavaa merkitystä sulkasadon aikaisena kerääntymisalueena (luokka I) järville kerääntyvien vesilintujen määrän perusteella.
- vesijärjestelyt
- rakentaminen
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Pellojärvi-Säynäjäjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain, vesilain ja/tai rakennuslain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 414 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 117 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 29 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A103 | muuttohaukka | Falco peregrinus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.