Pässilänvuori

Alueen kuvaus

Aluerajaukseen sisältyy Pässilänvuoren-Äijänpellon, Tuomimaan ja Niinimaan lehtometsät sekä Sikanevan-Kampinnevan suo- ja metsäalue.



Pässilänvuoren-Äijänpellon lehto on Ilmajoen ja Kurikan rajan molemmilla puolilla, Pässilänvuoren luoteisrinteen kivisessä muinaisrantarinteessä sekä puronvarrella sijaitseva monipuolinen lehtoalue. Kasvillisuus on laikuttaista ja vaihtelee eteläosan kivikkoisesta kuivasta ja tuoreesta lehdosta lähteen ja puronvarren kosteaan lehtoon ja lehtokorpeen. Puusto on pääosin kuusivaltaista, joukossa kookkaita haapoja ja koivuja, tuomea, harmaaleppää, pihlajaa ja lehtokorvessa lisäksi tervaleppää. Vaateliaita lajeja ovat lehmus, näsiä, lehtokuusama, kivikkoalvejuuri, soikkokaksikko, lehto-orvokki, pussikämmekkä ja täpläpapurikko.



Tuomimaan lehto (7 ha) sijaitsee loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä. Kasvillisuus on kuivahkoa ja kivistä, laikuttaista lehtoa. Vaateliaita lajeja ovat näsiä, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja, syyläjuuri ja lehto-orvokki.



Niinimaan rinnelehto (12 ha) sijaitsee Niinimaankallioiden luoteisrinteellä. Kasvillisuus on tuoretta lehtoa ja alempana lehtokorpea, jota ovat osaksi kuivattaneet ja heikentäneet alueella suoritetut hakkuut, ojitus ja metsäautotien rakentaminen. Puusto on pääosin vanhaa kuusikkoa, joukossa tuomea, haapaa ja koivua sekä muutama metsälehmus. Vaateliaita lajeja ovat näsiä, lehtokuusama, taikinamarja, syyläjuuri, keltasara ja kaitakämmekkä.



Sikaneva on edustava aapasuo, jonka rimpi- ja jännemorfologia on erittäin hyvin kehittynyt, mutta suolle kaivetut isot ojat ovat

heikentäneet suon rakennetta ja luontotyyppien pinta-alaa ja edustavuutta. Suon ojittamattomissa osissa Äijänpellon luoteis- ja pohjoispuolella on lettonevaa, lettorämettä ja mesotrofista rimpinevaa. Suolla kasvavat mm. rimpivihvilä, vaaleasara, konnanlieko, lettoväkäsammal, kultasirppisammal, kultakuirisammal ja pohjanrahkasammal. Pikku Sikanevan yläreunassa on parin hehtaarin alalla lettonevaa ja ruohokorpea. Lettonevalla kasvavat mm. käyrälehtirahkasammal, vaaleasara ja lettokynsisammal. Soiden ojittamattomat osat ovat siniheinäisyyden takia suurimmaksi osaksi ojituskelvottomia.



Kampinneva on erikoinen, melko jyrkästi länteen viettävä rinnesuo, jossa on myös mesotrofisia nevoja niukkapuustoisten rämeiden lisäksi. Kampinnevan länsipäässä on jyrkkäviettoisia pensasluhtia ja pienialaisesti lehtokorpea. Sammakkolaakso on luhtainen, paikoin ylipääsemätön korpialue, jonka läpi virtaa useampiuomainen purojuotti. Suon reunametsät ovat varsin luonnonmukaisina säilyneitä, pääosin varttuneita sekametsiä. Metsätyyppivalikoima on monipuolinen karuista kalliomänniköistä pieniin lehtolaikkuihin saakka.



Ison-Pässilän luoteisrinteellä on pieni selvästi kalteva avosuo, joka on suurimmaksi osaksi lettonevaa. Suolla kasvavat mm. suovalkku, punakämmekkä, vaaleasara, kultasirppisammal, kultakuirisammal ja pohjanrahkasammal.

Alueen luonne ja merkitys

Pässilänvuorella on useita edustavia Ancylusjärvivaiheen muinaisrantoja ja jyrkännemuotoja. Se on suosittu paikallinen retkeilykohde, jossa kiertelee opastettu luontopolku. Lehdot, korvet, rämeet, avosuot, avokalliot ja jyrkänteet muodostavat erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Alueella on huomattava merkitys uhanalaisen ja harvinaisen kasvilajiston suojelun kannalta sekä suosittuna retkeilykohteena.



Kohdassa 3.3. "Muut tärkeät lajit" perusteella D mainitut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia.

Äijänpellon länsipuolisella rimpilettoalueella on vanhoja ojia, jotka ovat heikentäneet suoyhdistymän luonnontilaisuutta. Suotuisan suojelutason saavuttaminen edellyttää ennallistamistöitä.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitei

• luontotyyin määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Seuraavat suojeluohjelmien alueet ja selvityksissä todetut arvokkaat suojelukohteet kuuluvat alueeseen:



1. Pässilänvuoren-Äijänpellon lehto / Lehtojensuojeluohjelma

2. Tuomimaa / Lehtojensuojeluohjelma

3. Niinimaa / Lehtojensuojeluohjelma

4. Pässilä, Pikku Sikaneva, Sikaneva / Vaasan läänin uhanalaiset suokasvit, R.Heikkilä 1990



Lehtojensuojeluohjelman alueet on myös seutukaavassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi kohteiksi (SL-1).



Pieni osa alueesta on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueena (Äijänpelto).



Toteuttaminen:

Luonnonsuojelun kannalta arvokkaimmat osa-alueet hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan yksityismaan luonnonsuojelualueena.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit