Pahkakuru ja Jurmunlampi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Pahkakuru-Porraslamminkangas kuuluvat Pudasjärven-Taivalkosken reunamuodostumajaksoon. Pahkakuru on syvä rotkolaakso, jonka pohja on osin soistunut ja lähteikköinen. Pahkakurun aarnialue on tunnettu nähtävyytenä.
Jurmun tulvasaaret
Iijoen suvannossa, Jurmunlammessa on tulvaniittysaaria. Maaperä on tulvamaannosta. Kasvillisuus on korkeaa, suurisaraista ja heinäistä tulvaniittykasvillisuutta. Näiden rehevien niittyjen laiteilla on viiltosaraa ja kastikoita, ja keskempänä ruohoista kasvillisuutta. Kastikkavaltaiset heinäiset tulvaniityt (hTuNi) ovat tavallisimpia. Pohjoispuolen saarilla on myös siniheinä-jäkkiniittyä. Eteläisemmät saaret, Lammas- ja Vasikkasaari, ovat pensoittuneita. Saarten välissä on kivikkoisia koskia. Saarissa on ollut niittotoimintaa vielä 1960-luvulla. Tämän jälkeen saarilla on pidetty lampaita ja vasikoita.
Alueen luonne ja merkitys
Pahkakuru-Porraslamminkangas on geologisesti ja maisemallisesti sekä virkistysalueena merkittävä. Alue on Suomen Akatemian harjututkimuksen mukaan valtakunnallisesti arvokas kohde. Jurmun tulvasaaret ovat valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema-alueeseen. Jurmun saaret sijaitsevat maisemallisesti hienolla alueella jyrkkärinteisten harjujen keskellä.
Pahkakurun alueella on suhteellisen eheä, mutta melko pienialainen luonnonmetsien alue. Vanhojen metsien lajiston kannalta se muodostaa tärkeän askelkiven muiden laajempien vanhan metsän aluekokonaisuuksien välillä.
Peruste D kasvilajeille kohtaan 3.3: alueellinen uhanalaisuus
Pensoittuminen uhkaa Jurmunlammen eteläosan saaria. Tulvaniityjen hoito Jurmun tulvasaarissa vaatii niittoa ja sen jälkeen laiduntamista.
Jurmun saarien arvokkaat perinnebiotoopit otettu aktiivisen hoidon piiriin kesällä 2002, josta lähtien saaria on laidunnettu joka kesä.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alueella on Metsähallituksen päätöksellä rauhoitettu Pahkavaarankurun aarnialue, joka on pinta-alaltaan 60 ha. Jurmunlampi on osa Iijoen vesistöaluetta ja on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Jurmun tulvasaarten suojelun ensisijainen toteutuskeino on maanomistajan kanssa tehtävä sopimus.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.4 |
| 6230 | runsaslajiset Nardus-niityt vuoristoalueiden silikaattialustoilla (ja Manner-Euroopan vuorten alapuolisilla alueilla) | 0.3 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.7 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 1.3 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 15.2 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 2 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 30 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 1 |
| 91D0 | puustoiset suot | 4.5 |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.