Paas- ja Puruveden suot ja metsät

Alueen kuvaus

Paas- ja Puruveden metsät ja suot koostuu rauhoitetuista Junkniemestä ja sen vieressä sijaitsevasta Lappalansuosta, sekä soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvista Vanhalahdensuosta, Rosmokivensuosta, Häkkisenniemestä ja Ahvenkannasta. Kaikki alueet sijaitsevat lähekkäin Puruveden rannalla.



Junkniemen lehto sijaitsee välittömästi Lappalansuon länsipuolella Nyyssölänniemen kärjessä Suontienselän ja Puruveden välillä. Alueella on dolomiittisia kalliopaljastumia. Lehtotyyppeinä on vaihtelevasti OMaT-, ORT- ja FT -lehtoa. Pääpuulajeina on kuusi, koivu ja harmaaleppä, lisäksi kasvaa pihlajaa ja haapaa. Pensaskerroksessa lehtokuusama muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Vaateliasta lehtolajistoa ovat lisäksi mm. metsälehmus, mustakonnanmarja ja näsiä.



Lappalansuo liittyy Junkniemen lehtoon korpi- ja rämevyöhykkeen kautta. Lappalansuon pääosa rantavyöhykettä lukuunottamatta on isovarpurämettä. Männikkö on tiheähköä ja aika vanhaa. Rantapenkan lajeja ovat mm. siniheinä, juolukka, kanerva ja villapääluikka, lisäksi suolla kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja kuten ruskopiirtoheinä, mähkä, suovalkku, nuijasara ja siniyökönlehti.



Vanhalahdensuon pohjoisosassa on keskellä aukea, maisemallisesti kaunis, karu neva. Suon pohjoisreuna on aallokossa keinuvaa rantasuota. Lajistossa on mm. siniheinää, kurjenjalkaa, mähkää, nuijasaraa ja rätvänää. Suon reunat ovat melko iäkästä isovarpurämemännikköä.



Rosmokivensuo on suureksi osaksi suopursuvaltaista isovarpurämettä. Ainoa vaatelias kasvilaji on rantavyöhykkeen nuijasara.



Häkkisenniemen kärki on kasvillisuustyypeiltään monipuolinen rantasuo, joka rajoittuu lännessä järeään OMT -koivikkoon. Suon pohjoispuolella on kaunis saarenomainen kallioniemi. Rannassa on harvapuustoista rämettä, miltei nevaa. Muualla on vaihtelevasti isovarpu- ja pallosararämettä sekä muurain- ja mustikkakorpea. Häkkisenniemen tyvellä puolestaan on karua rämettä, ja rantaviivan tuntumassa useita vaateliaita kasvilajeja, mm. siniyökönlehti, mähkä ja ruskopiirtoheinä.



Ahvenkannan kalliometsä on maisemallisesti komea niemi, jonka jatkeena on kahden suon väliin jäävä osin kallioinen kumpare. Sekapuuna on runsaasti koivua. Alueen itäpuolella on edustavaa vanhaa OMT -koivumetsää. Siellä täällä kasvaa myös haapaa, sekä riukuvaiheisena että yksittäisinä järeinä puina.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein



Boreaalista lehtoa, vaihettumissuota ja puustoista suota, sekä havu- ja lehtipuuvaltaisia vanhoja metsiä sisältävä kokonaisuus. Vaateliasta kasvilajistoa. Alueet muodostavat yhdessä laajan, myös rantamaiseman ja eläimistön kannalta merkittävän alueen.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Junkniemi ja Lappalansuo ovat olleet jo ennen Naturaa luonnonsuojelualueita. Pääosa muusta alueesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Toteutus perustamalla luonnonsuojelualueiksi.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit