Oulanka
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Oulanka on lajistollisesti ja luontotyypeiltään yksi Suomen monipuolisimmista ja arvokkaimmista suojelualueista. Aluetta halkovat itään laskevat luonnontilaiset Oulanka- ja Kitkajoet niihin laskevine sivujokineen.
Alueen pohjoisosiin sijoittuvat puiston laajimmat ja parhaiten kehittyneet aapasuot, keskiosiin vanhat metsät ja eteläosiin sekä jokien varsille rotkolaaksot erikoisine pienilmastoineen. Suoluonto laajoine lettosoineen, vanhat metsät lehtoineen, virtavedet sekä jokivarsien tulvaniityt ja tulvametsät ovat alueen tyypillisintä olemusta.
Erityisen lisän alueen monimuotoisuuteen tuo kalkkivaikutteisten habitaattien - kuivien lehtojen, kalkkikallioiden, kalkkilampien ja -järvien, huurresammallähteiden, arokosteikoiden ja ultraemäksisten lettojen - runsaus.
Uhanalaisten ja harvinaisten lajien suurena määränä eri eliöryhmissä ilmenevä lajistorikkaus johtuu suurelta osin alueen kallioperän ja topografian vaihtelevuudesta sekä alueen sijainnista eteläisten, pohjoisten ja itäisten lajien kohtaamispisteessä. Paanajärven kansallispuistoon rajautuva Oulangan alue on merkittävä leviämisväylä itäiselle lajistolle.
Oulanka on geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen alue. Se on nähtävyyksineen ja maisemineen yksi Suomen matkailun vetovoimaisimmista kohteista. Puiston läpi kulkee kuuluisa Karhunkierros-vaelluspolku, lisäksi alueella on useita päiväreittejä.
Alueen luonne ja merkitys
Oulanka on geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen erämainen aluekokonaisuus. Lajistorikkaus johtuu suurelta osin alueen kalkkivaikutteisuudesta, kallioperän ja topografian vaihtelevuudesta sekä alueen sijainnista eteläisten, pohjoisten ja itäisten lajien kohtaamispisteessä. Paanajärven kansallispuistoon rajautuva Oulanka on myös merkittävä leviämisväylä itäiselle lajistolle. Alueen luonnon tutkimuksella on pitkät perinteet.
Muihin tärkeisiin lajeihin on sisällytetty valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- tai hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alueeseen sisältyy Oulangan kansallispuisto, Sirkkapuron, Juhtivaaran soiden ja Purkuputaansuon soidensuojelukohteet, Oulankajoen laakson harjujensuojelukohde sekä Raatelammen soidensuojelun täydennyskohde.
Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 100 |
| 3140 | kovat niukka-keskiravinteiset järvet, joissa vedenalaista Chara spp. -kasvillisuutta | 250 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 600 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 820 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 50 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.1 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 0.9 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 100 |
| 6510 | alavat niitetyt niityt (Alopecurus pratensis, Sanguisorba officinalis) | 2.2 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 200 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 1 |
| 7220 | cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia | 10 |
| 7230 | letot | 4100 |
| 7310 | aapasuot | 7900 |
| 8210 | kasvipeitteiset kalkkikalliot | 100 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 600 |
| 8230 | kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) | 0.1 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 15200 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 300 |
| 9060 | harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 100 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 6 |
| 91D0 | puustoiset suot | 3000 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 50 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| A605 | lapinuunilintu | Phylloscopus borealis |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A312 | idänuunilintu | Phylloscopus trochiloides |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A534 | sinipyrstö | Tarsiger cyanurus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A220 | viirupöllö | Strix uralensis |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| 1927 | mäntyhuppukuoriainen | Stephanopachys substriatus |
| 1935 | rusoharmoyökkönen | Xestia brunneopicta |
| 4038 | luhtakultasiipi | Lycaena helle |
| 1037 | kirjojokikorento | Ophiogomphus cecilia |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1943 | tunturiarho | Arenaria ciliata subsp. pseudofrigida |
| 1953 | pahtaketokeltto | Crepis tectorum subsp. nigrescens |
| 1955 | myyränporras | Diplazium sibiricum |
| 1957 | idänkynsimö | Draba cinerea |
| 1983 | lapinsirppisammal | Hamatocaulis lapponicus |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| 1015 | kalkkisiemenkotilo | Vertigo genesii |
| 1013 | lettosiemenkotilo | Vertigo geyeri |
| 4021 | kaskikeiju | Phryganophilus ruficollis |
| 1081 | jättisukeltaja | Dytiscus latissimus |
| 1920 | lahokapo | Boros schneideri |
| 1925 | korpikolva | Pytho kolwensis |
| 1926 | havuhuppukuoriainen | Stephanopachys linearis |
| 1982 | pohjankellosammal | Encalypta mutica |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A087 | hiirihaukka | Buteo buteo |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 8 uhanalaista lajia.