Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Oulanka

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1101645
Pinta-ala
29390 ha
Alueet
Kuusamo, Salla
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Oulanka on lajistollisesti ja luontotyypeiltään yksi Suomen monipuolisimmista ja arvokkaimmista suojelualueista. Aluetta halkovat itään laskevat luonnontilaiset Oulanka- ja Kitkajoet niihin laskevine sivujokineen.



Alueen pohjoisosiin sijoittuvat puiston laajimmat ja parhaiten kehittyneet aapasuot, keskiosiin vanhat metsät ja eteläosiin sekä jokien varsille rotkolaaksot erikoisine pienilmastoineen. Suoluonto laajoine lettosoineen, vanhat metsät lehtoineen, virtavedet sekä jokivarsien tulvaniityt ja tulvametsät ovat alueen tyypillisintä olemusta.



Erityisen lisän alueen monimuotoisuuteen tuo kalkkivaikutteisten habitaattien - kuivien lehtojen, kalkkikallioiden, kalkkilampien ja -järvien, huurresammallähteiden, arokosteikoiden ja ultraemäksisten lettojen - runsaus.



Uhanalaisten ja harvinaisten lajien suurena määränä eri eliöryhmissä ilmenevä lajistorikkaus johtuu suurelta osin alueen kallioperän ja topografian vaihtelevuudesta sekä alueen sijainnista eteläisten, pohjoisten ja itäisten lajien kohtaamispisteessä. Paanajärven kansallispuistoon rajautuva Oulangan alue on merkittävä leviämisväylä itäiselle lajistolle.



Oulanka on geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen alue. Se on nähtävyyksineen ja maisemineen yksi Suomen matkailun vetovoimaisimmista kohteista. Puiston läpi kulkee kuuluisa Karhunkierros-vaelluspolku, lisäksi alueella on useita päiväreittejä.

Alueen luonne ja merkitys

Oulanka on geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen erämainen aluekokonaisuus. Lajistorikkaus johtuu suurelta osin alueen kalkkivaikutteisuudesta, kallioperän ja topografian vaihtelevuudesta sekä alueen sijainnista eteläisten, pohjoisten ja itäisten lajien kohtaamispisteessä. Paanajärven kansallispuistoon rajautuva Oulanka on myös merkittävä leviämisväylä itäiselle lajistolle. Alueen luonnon tutkimuksella on pitkät perinteet.



Muihin tärkeisiin lajeihin on sisällytetty valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- tai hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueeseen sisältyy Oulangan kansallispuisto, Sirkkapuron, Juhtivaaran soiden ja Purkuputaansuon soidensuojelukohteet, Oulankajoen laakson harjujensuojelukohde sekä Raatelammen soidensuojelun täydennyskohde.



Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelu- ja maa-aineslain keinoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 100
3140 kovat niukka-keskiravinteiset järvet, joissa vedenalaista Chara spp. -kasvillisuutta 250
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 600
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 820
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 50
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.1
6430 kostea suurruohokasvillisuus 0.9
6450 pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 100
6510 alavat niitetyt niityt (Alopecurus pratensis, Sanguisorba officinalis) 2.2
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 200
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 1
7220 cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia 10
7230 letot 4100
7310 aapasuot 7900
8210 kasvipeitteiset kalkkikalliot 100
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 600
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 0.1
9010 boreaaliset luonnonmetsät 15200
9050 boreaaliset lehdot 300
9060 harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 100
9080 fennoskandian metsäluhdat 6
91D0 puustoiset suot 3000
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 50

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A861 suokukko Calidris pugnax
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A127 kurki Grus grus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A065 mustalintu Melanitta nigra
A002 kuikka Gavia arctica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A605 lapinuunilintu Phylloscopus borealis
A108 metso Tetrao urogallus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A534 sinipyrstö Tarsiger cyanurus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A234 harmaapäätikka Picus canus
A220 viirupöllö Strix uralensis
A166 liro Tringa glareola
A456 hiiripöllö Surnia ulula
1927 mäntyhuppukuoriainen Stephanopachys substriatus
1935 rusoharmoyökkönen Xestia brunneopicta
4038 luhtakultasiipi Lycaena helle
1037 kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia
1528 lettorikko Saxifraga hirculus
1943 tunturiarho Arenaria ciliata subsp. pseudofrigida
1953 pahtaketokeltto Crepis tectorum subsp. nigrescens
1955 myyränporras Diplazium sibiricum
1957 idänkynsimö Draba cinerea
1983 lapinsirppisammal Hamatocaulis lapponicus
1355 saukko Lutra lutra
1912 ahma Gulo gulo
1015 kalkkisiemenkotilo Vertigo genesii
1013 lettosiemenkotilo Vertigo geyeri
4021 kaskikeiju Phryganophilus ruficollis
1081 jättisukeltaja Dytiscus latissimus
1920 lahokapo Boros schneideri
1925 korpikolva Pytho kolwensis
1926 havuhuppukuoriainen Stephanopachys linearis
1982 pohjankellosammal Encalypta mutica
6216 kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
1972 lapinleinikki Ranunculus lapponicus
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A039 metsähanhi Anser fabalis
A215 huuhkaja Bubo bubo
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A264 koskikara Cinclus cinclus
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 8 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset