Olkijokisuu-Pattijoen pohjoishaara
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Olkijokisuu ja Pattijoen pohjoishaaran suu muodostavat suojaisan merenrantaniittyalueen Pohjanlahden rannalla. Olkijokisuu on avara ja laakea ranta-alue. Alavuuden ansiosta niittyvyöhykkeet ovat melko laajoja. Rantaniityt joutuvat aika ajoin korkeimpien merivesien huuhtomiksi. Rantaa luonnehtivat hiekkasäikät ja niiden väliset allikot, joissa on ruovikkoa. Matalakasvuisista rantaniityistä ovat tavallisia luhtakastikkaniityt.
Olkijokisuun- Pattijoen pohjoishaaran alue oli maisemaltaan avointa laidunaluetta 1960-luvulle saakka. Laidunnuksen lisäksi alueelta niitettiin ns. rantaheinää. Tuolloin alueella esiintyi runsaasti ruijanesikkoa. Laiduntamisen loputtua 1970-luvulla ranta-alue alkoi ruovikoitumaan ja pensoittumaan.
Eteläosan laidunalue oli hoitamattomana vuoteen 2003 saakka, jolloin sitä alettiin uudelleen kunnostaa laidunalueeksi mm. kulottamalla ruovikkoalueita ennen laidunkauden alkua. Eteläisin laidunlohko on ollut nautalaitumena vuodesta 2003 alkaen ja sitä on laajennettu itään päin vuonna 2008. Laidunalueelta on raivattu jonkin verran pajupensaikkoa ja puustoa.
Pohjoisosan laidunalue on ollut hevoslaitumena 1990-luvulla ja rantaa on niitetty vuonna 1998. Tämän jälkeen aluetta on alettu kunnostaa uudelleen laidunalueeksi vuonna 2005 ja sitä on laidunnettu naudoilla vuodesta 2006 alkaen. Osaa alueesta on lisäksi niitetty.
Nykyisin alueen parhaat merenrantaniityt ovat alueen eteläosassa, jossa laidunnus on jatkunut pisimpään. Eteläosan laidunalueen rantaniitty on rannan puoleiselta osaltaan matalakasvuista ja kivikkoista merenrantaniittyä. Järviruokoa esiintyy eniten rannan yläosassa. Rantaniitty vaihettuu rannan yläosaa kohti pensastoiseksi, niittylaikkuiseksi ja lopulta aluskasvillisuudeltaan lehtomaiseksi koivupuustoiseksi hakamaaksi. Hakamaakuvioilta on raivattu jonkin verran puustoa ja pensaikkoa. Tiheäpuustoisimmilta osiltaan alue lukeutuu metsälaitumiin. Eteläosan laidunalue rajautuu kaakkoisreunastaan harmaaleppäpuustoiseen Säikänojan varren ruoppausmaavalliin siten, että ruoppausmaavalli jää laidunaidan ulkopuolelle.
Pohjoisosan laidunalue on yleisnäkymältään vielä melko ruovikkoista merenrantaniittyä, jolla kasvaa laikuittain pajupensaita. Laidunalueen kaakkoisosien on tiheä ruovikkoalue. Rannan yläosassa on muutama pensaikkoinen ojanvarsi ja pieniä koivu- ja harmaaleppäpuustoisia hakamaalaikkuja.
Laidunalueiden välissä Säikänojan suussa on noin 10 ha kaistale laiduntamatonta ranta-aluetta. Alueella on kaksi ruopattua veneväylää ja –valkamaa, luhtaisia rantaniittyjä sekä primäärisukkessiometsää.
Pesivä kosteikkolinnusto on lajistollisesti melko edustava sisältäen useita vaateliaita lajeja. Muutonaikaiset kerääntymät ovat myös alueellisesti huomattavia.
Alueen luonne ja merkitys
Olkijokisuu on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Linnusto on melko monipuolinen ja runsas. Sekä vesilintu- että kahlaajalajisto on varsin edustava. Alueella on myös muuttoaikaista merkitystä vesilinnuille ja kahlaajille. Alueelta on 2000-luvulta kultasirkun pesintään viittaavia havaintoja. Varsinaisen lintuvesiensuojeluohjelman rajauksen ulkopuolisen Pattijoen pohjoishaaran suun linnusto on jopa monipuolisempi kuin Olkijokisuussa, mm. kahlaajien parimäärät ovat siellä suuremmat.
Olkijokisuussa on merkittävä upossarpion n. 400 yksilön esiintymä.
Peruste D lintulajeille kohtaan 3.3.: Lajit ovat olennainen osa kosteikkolintuyhteisöä.
Pattijoen pohjoishaaran suuta on ruopattu. Alueella on raivattu pensaikkoa riistanhoitotarkoituksessa. Rantavyöhykkeen takana tehdyt metsä- ja pelto-ojitukset kuivattavat rantaniittyjen märkiä painanteita metsän reunassa. Korkea merivesi aiheuttaa pesätuhoja rantalinnuille alavalla maalla. Pattijokisuulla vielä 1990 ollut upossarpion esiintymä on hävinnyt hiekkapohjalle kertyneen liejukerroksen vuoksi. Pattijoen pohjoisrannalla on ollut aiemmin myös ruijanesikon esiintymä, mutta niityn ruovikoiduttua ennen alueen hoidon uudelleen aloitusta se on todennäköisesti ehtinyt hävitä.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Olkijokisuun alue Kaijankivikosta pohjoiseen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa Olkijokisuun-Pattijokisuun alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pattijoen pohjoishaara ei sisälly mihinkään suojeluohjelmaan. Olkijokisuun-Pattijoen pohjoishaaran alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1110 | vedenalaiset hiekkasärkät | 58.9 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 117 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 0.39 |
| 2110 | liikkuvat alkiovaiheen dyynit | 0.525 |
| 2130 | rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) | 0.245 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 1.085 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 3.61 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 1.224 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 15.5 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.1 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| 1940 | upossarpio | Alisma wahlenbergii |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A143 | isosirri | Calidris canutus |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A540 | kultasirkku | Emberiza aureola |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.