Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Olkijokisuu-Pattijoen pohjoishaara

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1103400
Pinta-ala
202 ha
Alueet
Raahe
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Olkijokisuu ja Pattijoen pohjoishaaran suu muodostavat suojaisan merenrantaniittyalueen Pohjanlahden rannalla. Olkijokisuu on avara ja laakea ranta-alue. Alavuuden ansiosta niittyvyöhykkeet ovat melko laajoja. Rantaniityt joutuvat aika ajoin korkeimpien merivesien huuhtomiksi. Rantaa luonnehtivat hiekkasäikät ja niiden väliset allikot, joissa on ruovikkoa. Matalakasvuisista rantaniityistä ovat tavallisia luhtakastikkaniityt.



Olkijokisuun- Pattijoen pohjoishaaran alue oli maisemaltaan avointa laidunaluetta 1960-luvulle saakka. Laidunnuksen lisäksi alueelta niitettiin ns. rantaheinää. Tuolloin alueella esiintyi runsaasti ruijanesikkoa. Laiduntamisen loputtua 1970-luvulla ranta-alue alkoi ruovikoitumaan ja pensoittumaan.



Eteläosan laidunalue oli hoitamattomana vuoteen 2003 saakka, jolloin sitä alettiin uudelleen kunnostaa laidunalueeksi mm. kulottamalla ruovikkoalueita ennen laidunkauden alkua. Eteläisin laidunlohko on ollut nautalaitumena vuodesta 2003 alkaen ja sitä on laajennettu itään päin vuonna 2008. Laidunalueelta on raivattu jonkin verran pajupensaikkoa ja puustoa.

Pohjoisosan laidunalue on ollut hevoslaitumena 1990-luvulla ja rantaa on niitetty vuonna 1998. Tämän jälkeen aluetta on alettu kunnostaa uudelleen laidunalueeksi vuonna 2005 ja sitä on laidunnettu naudoilla vuodesta 2006 alkaen. Osaa alueesta on lisäksi niitetty.



Nykyisin alueen parhaat merenrantaniityt ovat alueen eteläosassa, jossa laidunnus on jatkunut pisimpään. Eteläosan laidunalueen rantaniitty on rannan puoleiselta osaltaan matalakasvuista ja kivikkoista merenrantaniittyä. Järviruokoa esiintyy eniten rannan yläosassa. Rantaniitty vaihettuu rannan yläosaa kohti pensastoiseksi, niittylaikkuiseksi ja lopulta aluskasvillisuudeltaan lehtomaiseksi koivupuustoiseksi hakamaaksi. Hakamaakuvioilta on raivattu jonkin verran puustoa ja pensaikkoa. Tiheäpuustoisimmilta osiltaan alue lukeutuu metsälaitumiin. Eteläosan laidunalue rajautuu kaakkoisreunastaan harmaaleppäpuustoiseen Säikänojan varren ruoppausmaavalliin siten, että ruoppausmaavalli jää laidunaidan ulkopuolelle.



Pohjoisosan laidunalue on yleisnäkymältään vielä melko ruovikkoista merenrantaniittyä, jolla kasvaa laikuittain pajupensaita. Laidunalueen kaakkoisosien on tiheä ruovikkoalue. Rannan yläosassa on muutama pensaikkoinen ojanvarsi ja pieniä koivu- ja harmaaleppäpuustoisia hakamaalaikkuja.



Laidunalueiden välissä Säikänojan suussa on noin 10 ha kaistale laiduntamatonta ranta-aluetta. Alueella on kaksi ruopattua veneväylää ja –valkamaa, luhtaisia rantaniittyjä sekä primäärisukkessiometsää.



Pesivä kosteikkolinnusto on lajistollisesti melko edustava sisältäen useita vaateliaita lajeja. Muutonaikaiset kerääntymät ovat myös alueellisesti huomattavia.

Alueen luonne ja merkitys

Olkijokisuu on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Linnusto on melko monipuolinen ja runsas. Sekä vesilintu- että kahlaajalajisto on varsin edustava. Alueella on myös muuttoaikaista merkitystä vesilinnuille ja kahlaajille. Alueelta on 2000-luvulta kultasirkun pesintään viittaavia havaintoja. Varsinaisen lintuvesiensuojeluohjelman rajauksen ulkopuolisen Pattijoen pohjoishaaran suun linnusto on jopa monipuolisempi kuin Olkijokisuussa, mm. kahlaajien parimäärät ovat siellä suuremmat.



Olkijokisuussa on merkittävä upossarpion n. 400 yksilön esiintymä.



Peruste D lintulajeille kohtaan 3.3.: Lajit ovat olennainen osa kosteikkolintuyhteisöä.



Pattijoen pohjoishaaran suuta on ruopattu. Alueella on raivattu pensaikkoa riistanhoitotarkoituksessa. Rantavyöhykkeen takana tehdyt metsä- ja pelto-ojitukset kuivattavat rantaniittyjen märkiä painanteita metsän reunassa. Korkea merivesi aiheuttaa pesätuhoja rantalinnuille alavalla maalla. Pattijokisuulla vielä 1990 ollut upossarpion esiintymä on hävinnyt hiekkapohjalle kertyneen liejukerroksen vuoksi. Pattijoen pohjoisrannalla on ollut aiemmin myös ruijanesikon esiintymä, mutta niityn ruovikoiduttua ennen alueen hoidon uudelleen aloitusta se on todennäköisesti ehtinyt hävitä.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Olkijokisuun alue Kaijankivikosta pohjoiseen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa Olkijokisuun-Pattijokisuun alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pattijoen pohjoishaara ei sisälly mihinkään suojeluohjelmaan. Olkijokisuun-Pattijoen pohjoishaaran alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1110 vedenalaiset hiekkasärkät 58.9
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 117
1640 itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 0.39
2110 liikkuvat alkiovaiheen dyynit 0.525
2130 rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit (harmaat dyynit) 0.245
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 1.085
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 3.61
9050 boreaaliset lehdot 1.224
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 15.5
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.1

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A861 suokukko Calidris pugnax
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A127 kurki Grus grus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A179 naurulokki Larus ridibundus
A066 pilkkasiipi Melanitta fusca
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A065 mustalintu Melanitta nigra
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A166 liro Tringa glareola
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A193 kalatiira Sterna hirundo
1940 upossarpio Alisma wahlenbergii
A856 heinätavi Spatula querquedula
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A169 karikukko Arenaria interpres
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A054 jouhisorsa Anas acuta
A104 pyy Bonasa bonasia
A222 suopöllö Asio flammeus
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A143 isosirri Calidris canutus
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A062 lapasotka Aythya marila
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A540 kultasirkku Emberiza aureola

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset