Närpiön saaristo

Alueen kuvaus

Kaldonskärin-Södra Björkön alueella Selkämeren pohjoisosan kallioiset saaristot vaihtuvat Merenkurkun moreenipeitteisiin saaristoihin. Alueen kallioperä muodostuu svekofennidien liuskejakson migmatiitista, grano- ja kvartsidioriitista. Liuskeisuuden suunta, murroslaaksot ja jäätikön kulutus ovat muokanneet maaston muodot pohjois-etelä-suuntautuneiksi. Moreenipeite paksunee Merenkurkkua kohden.



Södra Björkön seudulla moreenikerros on jo niin paksu, että se peittää kallioperän lähes kokonaan ja tasoittaa pinnanmuodot laakeiksi. Laajat kivikko- ja niittyrannat sekä leveät lieterannat edustavat jo Merenkurkun rannikon luontotyyppejä. Rehevät matalakasvuiset rantaniityt ovat seurausta meren rannoille kuljettamista levistä. Saaren koilliskulmassa on erikoislaatuista kivikkoista lietettä, jonka simpukkalajisto on pohjoisen sijaintinsa nähden poikkeuksellisen runsas. Alueella elävät idänsydänsimpukka, sinisimpukka ja itämerensimpukka. Liete on kahlaajien muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka.Länsirannan hietikolla kasvaa runsaasti rantavehnää, suola-arhoa ja merinätkelmää. Leppävyöhyke puuttuu lähes täysin. Alueen nisäkkäistä mainittakoon saukko.



Grytskäretin luonto on monipuolinen. Alueelta löytyy karuja ja niukka-

kasvustoisia rantoja, rantalehtoja ja avoimia lähes puuttomia kallio- tai kivikkoluotoja. Tyrnikasvustot ovat paikoin erittäin mittavia.



Eteläisin osa-alue Kaldonskär on kymmenistä lähes täysin puuttomista kallioisista saarista ja luodoista muodostunut tiheähkö saaristo, joka on linnustoltaan arvokas ja edustaa Vaasan läänin ainutlaatuista maisematyyppiä. Puuttomilla saarilla on laajoja katajakasvustoja. Suurimmilla saarilla kasvaa kalliomänniköitä, kuusia ja koivuja. Kesäaikana alueella on havaittu kaikkiaan yli 90 lintulajia ja pesivien lintujen kokonaisparimäärä nousee vähintään toiselle tuhannelle.



Pjelaxin rantaniityt ovat suojaisan Pjelaxfjärdenin pohjukkaan syntyneitä alavia runsasruohoisia niittyjä joita uhkaa lähinnä pensoittuminen. Paitsi maisemallista merkitystä, Pjelaxin rantaniityillä ja niiden ympäröimillä matalilla vesialueilla on suuri merkitys varsinkin vesilinnuille ja kahlaajille sekä muutonaikaisena levähdysalueena että pesimäalueena. Loppukesällä ja syksyllä täällä on tavattu levähtämässä muun muassa toistatuhatta puolisukeltajasorsaa, satoja hanhia, kymmeniä joutsenia ja tuhansittain kahlaajia.



Svartön eteläisessä Närpiössä Pjelaxfjärdenin edustalla on Närpiön saariston harvoja jäljellä olevia isompia saaria, jossa metsä on saanut pitkään kehittyä luonnonvaraisesti. Metsäsaari edustaa maankohoamisrannikon luonnonmetsiä keloineen, pökkelöineen, maapuineen ja järeine pystypuineen. Puustoltaan metsä on suurimmaksi osaksi varttunutta ja ikääntyvää kuusivaltaista havusekametsää; seassa kasvaa yksittäisiä koivuja, haapoja ja vanhoja raitoja. Saaren länsi- ja eteläosissa on vanhaa kalliomännikköä, jossa joukossa on yksittäisiä haapoja ja koivuja. Kuusimetsä vaihettuu saaren rannoilla harmaa- ja tervaleppälehdoksi. Saaren eläimistö on hyvin monipuolinen. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kanahaukka, korppi, mehiläishaukka, pikkutikka, käpytikka, palokärki, puukiipijä, peukaloinen, punarinta ja pyy. Harvinainen suolaleinikki on tavattu saaren rannalta.

Saaren eteläosassa on kaksi kesämökkiä.

Alueen luonne ja merkitys

Kapean Selkämeren pohjoisosan saariston uloin vyöhyke, joka on hyvin merkittävä linnuston pesimäalueena ja erityisen tärkeä muutto- ja levähdysalue. Tärkeä myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Pjelaxfjärden on peltoihin rajoittuva rehevä merenlahti, jolla on merkitystä tärkeänä linnuston muutonaikaisena levähdysalueena. Svartön on edustava näyte saariston vanhoista luonnonmetsistä.

Pjelaxfjärdenin rantaniittyjen umpeenkasvun estämiseksi laiduntamista tulisi jatkaa.

Rantarakentaminen ja siihen liittyvät ruoppaukset heikentävät rantavyöhykkeen luonnontilaisutta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

• a lueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.

Pjelaxfjärden sisältyy valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja sen rantaniityt kuuluvat arvokkaisiin perinnemaisemiin.



Rantojensuojeluohjelman alue ja Pjelaxfjärden on osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi. Gåshällan on osoitettu virkistysalueeksi.



Toteuttaminen:

Alueen suojeluarvojen turvaamiseksi pääosa maa-alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelulalueeksi maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Tavoitteena on säilyttää nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaisesti kehittyvinä näytteinä saariston luontotyypeistä. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea rakennuslain ja vesilain keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueen suojelutavoitteet sisällytetään tekeillä oleviin rantayleiskaavoihin ja että uudet rakennuspaikat osoitetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Pääosalla vesialueista suojeluarvot voidaan turvata vesilain keinoin. Luonnonsuojelulakia sovelletaan alueen omistajien sitä halutessa.



Nykyisten loma-asuntojen käyttö voi suojelutavoitteiden estämättä jatkua entiseen tapaan. Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.



Pjelaxfjärdenin rantaniittyjen hoidon jatkaminen pyritään turvaamaan hoitosopimuksin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.