MUSTIAAPA-KAATTASJÄRVI
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Mustiaavan rimpisessä keskiosassa on kuitenkin jo selvä peräpohjalainen leima. Mustiaavan pohjoisosissa on suon reunoilla nevarämeitä, matalajärven suunnassa laajaltikin. Avosuot ovat ruohoista tai varsinaista rimpinevaa, paikoin suursaranevaa.
Palokkaan alueen etelälaidassa kulkee kalkkikalliojakso ja tämän alueen metsät ovat erittäin reheviä ja lehtipuustoisia. Vanhoja järeitä haapoja on runsaasti.
Alueen luonne ja merkitys
Hyvä suo- ja metsäluonnon suojelukohde. On myös tärkeä linnuston suojelualue runsaan kahlaajalajistonsa ja pesivien hanhien takia.
Alueella kasvaa mm. pursukääpää.
Ympäristön metsiä hakattu ja soita ojitettu.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-alue koostuu Mustiaapa-Kaattasjärven alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Pieni osa tästä alueesta kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Suurin osa alueesta on toteutettu muodostamalla siitä luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Muun alueen suojelu tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 377 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 10 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 25 |
| 7160 | fennoskandian lähteet ja lähdesuot | 0.03 |
| 7230 | letot | 540 |
| 7310 | aapasuot | 3900 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 1360 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 1 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 4 |
| 91D0 | puustoiset suot | 1940 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
Alueella on lisäksi 4 uhanalaista lajia.