Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Medvastö-Stormossen

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0100024
Pinta-ala
821 ha
Alueet
Kirkkonummi
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Natura 2000 -alue sijaitsee meren läheisyydessä Kirkkonummen itäosassa. Se koostuu viidestä erillisestä osasta. Kokonaisuus sisältää useita eri luontotyyppejä on siten hyvin edustava ja monipuolinen.



Alueeseen kuuluu kaksi Långvikenin pohjoisrannan lehtoa, Norra Fladetin-Kalvholmenin kosteikko- ja lehtoalue, Smedjevikenin merenlahti sekä Fladetin-Stormossenin-Bollbergetin alue, jossa on umpeenkasvavaa merenlahtea, lehtoa, vanhaa metsää, keidassuota ja kalliota.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on monipuolisuutensa ansiosta erittäin merkittävä luontokokonaisuus. Useat sen osat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi eri suojeluohjelmissa. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä lintudirektiivin lajeja.



Meren rannalla on tammi- ja lehmuslehtoja, joissa näkyy vielä hakamaalaidunnuksen merkkejä. Myös tavanomaisempia kuusivaltaisia lehtoja esiintyy. Lehdot ja Brännmossenin vanha metsä ovat tärkeitä useille harvinaisille itiökasvi- ja lintulajeille. Myös uhanalainen liito-orava elää alueella. Brännmossenin metsä edustaa luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät.



Linnusto on monipuolisten habitaattien ansiosta runsas. Alueella on erityyppisten metsien, soiden ja kallioiden lisäksi umpeenkasvavia merenlahtia, jotka ovat tärkeitä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäpaikkoja ja muutonaikaisia levähdysalueita. Umpeenkasvaneet merenlahdet ovat kylläkin paikoin pahoin ruovikoituneet, mikä on vähetänyt vesilintujen määriä.



Stormossen on luonnontilainen keidassuo. Sitä ympäröivillä kallioalueilla on edustavia, karuja, paikoin laajalti avoimia kalliopaljastumia, joilla pesii mm. uhanalainen kangaskiuru. Stenkallin pellon lounaispuolella oleva kalliorinne poikkeaa selvästi alueen muista kallioista, sillä siellä esiintyy mesotrofista kallioketokasvillisuutta, jonka kasvilajisto on monipuolinen.



Kallioitten notkelmissa on pienialaisia räme- ja korpisoistumia, joista osa on säilynyt luonnontilaisina. Kallioalueen metsät ovat melko käsiteltyjä, mutta ne muodostavat tärkeän suojavyöhykkeen Stormossenin ympärille.



Alue on monipuolinen metsiä, soita, lehtoja ja lintuvesiä sisältävä kokonaisuus, joka sijaitsee lähellä pääkaupunkia. Alueen vieressä on mm. Espoon kaupungin virkistysalue. Laajenevasta ja ohjaamattomasta virkistyskäytöstä voi aiheutua heikentäviä vaikutuksia alueelle.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat



Suurin osa alueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin, mutta vain pieniä osia on ehditty rauhoittaa luonnonsuojelualueiksi.



Lehtojensuojeluohjelman kohteista alueella ovat Långvikin lehdot (osa on rauhoitettu yksityismaiden luonnonsuojelualueiksi), Kalvholmenin lehto ja Fladetin-Dåvitsvikenin lehto.

Brännmossen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.



Alueella on kolmiosainen lintuvesiensuojeluohjelman kohde Norra Fladet, Smedjeviken ja Fladet-Dåvitsviken.



Stormossen puolestaan kuuluu soidensuojeluohjelmaan, ja sitä ympäröivät kallioalueet on todettu luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaiksi.



Valtiolle on hankittu luonnonsuojelutarkoituksiin 35,5 ha Norra Fladetin ja Smedjevikenin rannoilta. Näitä alueita ei ole vielä rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.



Toteutuskeinot



Natura 2000 -alueella käytetään eri toteutuskeinoja alueen eri osissa. Lehtojensuojeluohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet sekä valtiolle jo ostetut alueet aiotaan toteuttaa luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina.



Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla käytetään vesilakia ja/tai luonnonsuojelulakia.



Stormossenin ympärillä toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki. Alueilla ovat voimassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 sekä saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan MU- ja VR- alueita koskevat kaavamääräykset (https://www.kirkkonummi.fi).

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1230 atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 0.24
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 6.4
6430 kostea suurruohokasvillisuus 0.54
7110 keidassuot 95
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 74.64
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 49
9010 boreaaliset luonnonmetsät 39
9020 fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 3.27
9050 boreaaliset lehdot 36
9070 fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 11.61
9080 fennoskandian metsäluhdat 6.12
91D0 puustoiset suot 36

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A246 kangaskiuru Lullula arborea
A119 luhtahuitti Porzana porzana
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A075 merikotka Haliaeetus albicilla
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A002 kuikka Gavia arctica
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A767 uivelo Mergellus albellus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A108 metso Tetrao urogallus
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A861 suokukko Calidris pugnax
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A166 liro Tringa glareola
A234 harmaapäätikka Picus canus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
1910 liito-orava Pteromys volans
A054 jouhisorsa Anas acuta
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A856 heinätavi Spatula querquedula
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A104 pyy Bonasa bonasia
A215 huuhkaja Bubo bubo
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A062 lapasotka Aythya marila
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A059 punasotka Aythya ferina
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset