Medvastö-Stormossen
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura 2000 -alue sijaitsee meren läheisyydessä Kirkkonummen itäosassa. Se koostuu viidestä erillisestä osasta. Kokonaisuus sisältää useita eri luontotyyppejä on siten hyvin edustava ja monipuolinen.
Alueeseen kuuluu kaksi Långvikenin pohjoisrannan lehtoa, Norra Fladetin-Kalvholmenin kosteikko- ja lehtoalue, Smedjevikenin merenlahti sekä Fladetin-Stormossenin-Bollbergetin alue, jossa on umpeenkasvavaa merenlahtea, lehtoa, vanhaa metsää, keidassuota ja kalliota.
Alueen luonne ja merkitys
Alue on monipuolisuutensa ansiosta erittäin merkittävä luontokokonaisuus. Useat sen osat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi eri suojeluohjelmissa. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä lintudirektiivin lajeja.
Meren rannalla on tammi- ja lehmuslehtoja, joissa näkyy vielä hakamaalaidunnuksen merkkejä. Myös tavanomaisempia kuusivaltaisia lehtoja esiintyy. Lehdot ja Brännmossenin vanha metsä ovat tärkeitä useille harvinaisille itiökasvi- ja lintulajeille. Myös uhanalainen liito-orava elää alueella. Brännmossenin metsä edustaa luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät.
Linnusto on monipuolisten habitaattien ansiosta runsas. Alueella on erityyppisten metsien, soiden ja kallioiden lisäksi umpeenkasvavia merenlahtia, jotka ovat tärkeitä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäpaikkoja ja muutonaikaisia levähdysalueita. Umpeenkasvaneet merenlahdet ovat kylläkin paikoin pahoin ruovikoituneet, mikä on vähetänyt vesilintujen määriä.
Stormossen on luonnontilainen keidassuo. Sitä ympäröivillä kallioalueilla on edustavia, karuja, paikoin laajalti avoimia kalliopaljastumia, joilla pesii mm. uhanalainen kangaskiuru. Stenkallin pellon lounaispuolella oleva kalliorinne poikkeaa selvästi alueen muista kallioista, sillä siellä esiintyy mesotrofista kallioketokasvillisuutta, jonka kasvilajisto on monipuolinen.
Kallioitten notkelmissa on pienialaisia räme- ja korpisoistumia, joista osa on säilynyt luonnontilaisina. Kallioalueen metsät ovat melko käsiteltyjä, mutta ne muodostavat tärkeän suojavyöhykkeen Stormossenin ympärille.
Alue on monipuolinen metsiä, soita, lehtoja ja lintuvesiä sisältävä kokonaisuus, joka sijaitsee lähellä pääkaupunkia. Alueen vieressä on mm. Espoon kaupungin virkistysalue. Laajenevasta ja ohjaamattomasta virkistyskäytöstä voi aiheutua heikentäviä vaikutuksia alueelle.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
* luontotyypin, lajin elinympäristön laatua tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat
Suurin osa alueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin, mutta vain pieniä osia on ehditty rauhoittaa luonnonsuojelualueiksi.
Lehtojensuojeluohjelman kohteista alueella ovat Långvikin lehdot (osa on rauhoitettu yksityismaiden luonnonsuojelualueiksi), Kalvholmenin lehto ja Fladetin-Dåvitsvikenin lehto.
Brännmossen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Alueella on kolmiosainen lintuvesiensuojeluohjelman kohde Norra Fladet, Smedjeviken ja Fladet-Dåvitsviken.
Stormossen puolestaan kuuluu soidensuojeluohjelmaan, ja sitä ympäröivät kallioalueet on todettu luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaiksi.
Valtiolle on hankittu luonnonsuojelutarkoituksiin 35,5 ha Norra Fladetin ja Smedjevikenin rannoilta. Näitä alueita ei ole vielä rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.
Toteutuskeinot
Natura 2000 -alueella käytetään eri toteutuskeinoja alueen eri osissa. Lehtojensuojeluohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet sekä valtiolle jo ostetut alueet aiotaan toteuttaa luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina.
Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla käytetään vesilakia ja/tai luonnonsuojelulakia.
Stormossenin ympärillä toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki. Alueilla ovat voimassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 sekä saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan MU- ja VR- alueita koskevat kaavamääräykset (https://www.kirkkonummi.fi).
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 0.24 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 6.4 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 0.54 |
| 7110 | keidassuot | 95 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 74.64 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 49 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 39 |
| 9020 | fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät | 3.27 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 36 |
| 9070 | fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet | 11.61 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 6.12 |
| 91D0 | puustoiset suot | 36 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A246 | kangaskiuru | Lullula arborea |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A217 | varpuspöllö | Glaucidium passerinum |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A234 | harmaapäätikka | Picus canus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A072 | mehiläishaukka | Pernis apivorus |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A224 | kehrääjä | Caprimulgus europaeus |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.