Matalajärvi

Alueen kuvaus

Matalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodomjärven itäpuolella. Nimensä mukaisesti järvi on hyvin matala, avovesialueillakin suurin syvyys on vain vähän yli metrin.



Matalajärveä ympäröivät alueet ovat olleet pitkään viljeltyjä ja nykyisin osa pelloista on rakennettu golfkentäksi, mikä on vaikuttanut varsin voimakkaasti järven vedenlaatuun. Rehevöitymisen seurauksena Matalajärven avovesialue on viime vuosikymeninä umpeenkasvanut vähitellen ja nykyisin avovettä on noin 72 ha.



Matalajärvi on luontaisesti runsasravinteinen ja lähdevaikutteinen. Se edustaa botaaniselta järvityypiltään osmankäämi-ratamosarpio (Typha-Alisma) -tyypin järveä. Järven avovesialueella kasvaa paikoin järvikaislasaarekkeita ja rantoja reunustavat luhdat ja rantasuot, jotka ovat laajimmillaan järven etelä- ja pohjoispäässä. Rantaluhtien kasvillisuus on valtaosin ruoko- ja saraluhtaa sekä paikoin myös osmankäämiluhtaa. Järven pohjoispäässä on laaja luhtainen pullosaraneva. Matalajärven rantametsissä esiintyy paikoitellen myös tervaleppa- ja koivuvaltaisia metsäluhtia.



Natura-alueeseen kuuluu myös Bodomin kannaksen hieno pähkinäpensaslehto, jonka kasvillisuus on etupäässä tuoretta käenkaali-oravanmarjatyypin ja paikoin myös rehevämpää sinivuokko-käenkaalityypin lehtoa.



Matalajärvellä pesii monipuolinen vesi- ja rantalinnusto. Järvi on myös merkittävä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka.

Alueen luonne ja merkitys

Matalajärvi on ainoita Uudellamaalla kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan edustavana ja melko luonnontilaisena säilyneitä luontaisesti runsasravinteisia järviä.



Matalajärven vesikasvisto ja -kasvillisuus on erittäin edustava ja vaatelias. Järvellä esiintyy uposkasveista muun muassa valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltu luontodirektiivin laji, hentonäkinruoho. Lisäksi Matalajärven monimuotoiseen uposkasvistoon kuuluvat mm. jouhivita, uposvesitähti, karvalehti, kiehkuraärviä, pikkuvita, isolimaska ja upposirppisammal. Vaateliaista irtokeijuvista ja kelluslehtisistä järvellä edustavat ristilimaska, kilpukka ja konnanulpukka. Myös järven ilmaversoiskasvillisuus on runsasta ja monimuotoista.



Bodomin kannaksen pähkinäpensaslehto on edustavaa tuoretta keskiravinteista käenkaali-oravanmarja -tyypin (OMaT) lehtoa ja runsasravinteista sinivuokko-käenkaali -tyyppiä (HeOT). Lehtokasveista alueella esiintyvät runsaina mm. lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja, sudenmarja ja sinivuokko. Yli kaksimetriset pähkinäpensaat vallitsevat alueen pensaskerroksessa. Lehdon valtapuustona on järeitä kuusia, joiden joukossa kasvaa paikoin isoja haapoja, koivua, raitoja ja pihlajaa. Lehdon länsiosassa kasvaa myös tammia.



Matalajärven rantametsät ovat paikoitellen luonnontilaisia ja edustavia metsäluhtia. Tervaleppä on metsäluhtien valtapuu, mutta sekapuuna kasvaa myös hieskoivua. Luhtien kasvillisuudessa on paikoin havaittavissa mätäs- ja välikköpintojen vaihtelun synnyttämää mosaiikkimaisuutta. Metsäluhtien kenttäkerroksen valtalajeja ovat mm. vehka, raate, ranta-alpi, rentukka ja rantayrtti. Paikoitellen kasvaa myös kurjenmiekkaa ja punakoisoa.



Matalajärvi on luokiteltu lintuvesiensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Viime vuosikymmenien aikana pesimälinnusto on lajistoltaan hieman yksipuolistunut, mutta järvellä pesii edelleen runsas vesi- ja rantalinnusto. Muutonaikaisena levähdyspaikkana Matalajärvi on viime vuosina kasvattanut merkitystään. Järvellä levähtää runsaasti vesilintuja ja myös kahlaajia.



Matalajärveä on ravinnekuormituksen seurauksena ylirehevöitynyt. Muun muassa Matalajärven ympärillä sijaitsevien peltojen, golfkentän ja asutuksen ravinnekuormitus kiihdyttävät järven umpeenkasvua. Rehevöitymisen seurauksena järvellä on esiintynyt viime vuosina mm. voimakkaita viherlevien massaesiintymiä, jotka saattavat heikentää hentonäkinruohon elinmahdollisuuksia.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

- luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Matalajärvi kuuluu Nuuksion kansallispuistoon.



Natura-alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit