Luvian saaristo

Alueen kuvaus

Luvian ulkosaaristo edustaa Satakunnan saaristoluontoa monipuolisimmillaan. Rantojensuojeluohjelman kohdealueella n. 80 neliökilometrin alueella sijaitsee yli 60 yli yhden hehtaarin saarta ja luotoa sekä lukuisia pikkuluotoja ja -kareja.



Alue sijaitsee hiekkakivialueen eteläosassa, jossa diabaasikallioperä vaikuttaa paikoin rehevöittävästi. Alueen eteläosan kallioperän kivilajeista hallitsevia ovat dioriitit. Pohjoisessa alkaa Satakunnan hiekkakivialue, jonka lomassa on kalkkivaikutteisia diabaasiesiintymiä. Erikoisuutena voidaan pitää diabaasista muodostunutta Säpin saarta. Alueen eteläosaa peittää epätasainen moreenikerros, jonka vuoksi rannat ja luodot ovat louhikkoisia ja kivikkoisia. Silokalliot yleistyvät pohjoisessa merivyöhykkeessä esim. Säpissä.



Metsäisiä saaria on monenlaisia. Matalat luodot kasvavat pääasiassa tervaleppää ja pihlajaa, myös joitakin koivuja on joukossa. Pitkään merenpinnan alapuolella olleilla saarilla havupuut ovat ottaneet oman paikkansa. Useat saaret ovat kuusivaltaisia, mutta Kihtiskereistä löytyy hienoa männikköäkin. Joidenkin saarten keskiosa on tiheän katajikon peitossa ja vanhoilla lammaslaidunsaarilla kasvaa kolmimetrisiä pylväskatajia. Soistuneissa kalliolampareissa kasvaa jo nevojen lajistoa. Säpin Lepistönrannan lehtoalue on erittäin komea ja täysin luonnontilainen merenrantalehto, joka on syntynyt alavan etelänpuoleisen merenrannan runsasravinteiselle rakkoleväalustalle.



Osittain moreenipeitteinen, louhikkoinen ulkosaaristo ja kallioinen merivyöhykkeen saaristo kuuluvat linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpiin. Huomattavana piirteenä on varsin runsas lapintiirakanta. Myös kahlaajia esiintyy runsaasti. Kohdealueen saaristossa tavattiin vuosina 1993-94 pesivänä n. 90 lintulajia.



Kaikki ulkosaariston isot saaret olivat asuttuja 1880-luvulta 1920-luvulle. 1960- ja 1970-luvuilla saariston väkiluku romahti lopullisesti. Viimeiset ympärivuotiset ulkosaariston asukkaat lähtivät v. 1973 Pastuskeristä.

Alueen luonne ja merkitys

Luvian kohdealueen saaristo on tärkeä saaristolinnuston pesimäalue. Se on myös tärkeä muuttolintujen levähdysalue etenkin syysmuutolla. Säpin saarella on koskematonta lehtoa ja uhanalaisia sammallajeja. Alueen eteläosan luodoilla minkki on yleinen ja aiheuttaa toisinaan pahoja tappioita pesimälinnustolle. Kesämökkejä on rakennettu isommille saarille. Toistaiseksi uloin osa on säästynyt melko hyvin mökkien rakentamiselta. Porin kaupungin jätevedet ovat aiheuttaneet veden samentumista/rehevöitymistä.



TAVOITETILA:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.



Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Marjakarien seutu ja Säpin Lepistönranta ovat luonnonsuojelualueina. Lähes koko kohdealue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan.



Alue toteutetaan luonnonsuojelulailla, rakennuslailla/kaavalla tai vesilailla.

Alue on osa Selkämeren kansallispuistoa, perustettu 2011.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit