Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo

Alueen kuvaus

Kohde käsittää luoteesta kaakkoon suuntautuvan Lintharjun pitkittäisharjujakson liepeineen, harjun eteläpuolella sijaitsevan suojellun Kirjosuon ja Koskeloveden etelärannalle sijoittuvan pääosin suojellun Vakkarsuon. Edustavaa harjujen metsä-, suo- ja lähdekasvillisuutta. Merkittäviä keidasoita.



Lintharju on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Jyrkän ja kapean ydinharjun ohella on laajoja hiekkatasanteita, loivia kumpareita ja jyrkkäpiirteisiä suppia, joiden pohjalla voi olla suo tai lampi. Alueella sijaitsee kymmenkunta lampea sekä soiden allikkoalueita. Harjujakson pituus valtatie 9:ltä Saunaniemen kärkeen on 10 km ja suurin leveys 2 km. Harjulla olevat soranottoon varatut alueet ja Joutenniemen tyven rantakaava-alue eivät sisälly rajaukseen.



Lintharjun metsät ovat valtaosin kanerva- ja puolukkatyypin männiköitä. Karuimmilla kohdilla ne lähenevät jäkälätyyppiä. Parhailla paisterinteillä on edustavia harjujen havumetsäisiä luontotyyppejä. Tämän kasvillisuuden ilmentäjälajeina Lintharjulla on kangasajuruoho, parhailla paikoilla myös kalliokielo. Metsät ovat pääosin talouskäytössä. Muutamilla varttuneeen metsän kuvioilla on kuitenkin merkitystä boreaalisten luonnonmetsien suojelun kannalta.



Linharjun soista Onkilammen ympäristö erottuu lähteisyytensä ja paikoittaisen ravinteisuutensa ansiosta. Harjun varjorinteessä Onkilammen länsirannalla on lähteikköinen tervaleppäkorpi, jossa kasvaa runsaasti pohjanruttojuurta. Lammen eteläpuolella on lettojuotti. Muut Lintharjun suot ovat karuja, mutta maisemiltaan kauniita.



Kirjosuo on Jyvväskylä-Suonenjoki tieltä länteen avautuva suoalue, joka koostuu lähinnä karuista isovarpurämeistä ja lyhytkorsinevoista. Lisäksi on sekä pullo- että jouhisaravaltaista suursaranevaa. Noin kuuden hehtaarin alalla suolla esiintyy myös lettonevaa ja -rämettä.



Vakkarsuo on karu suo, joka koostuu pääosin harvapuustoisesta mäntyä kasvavasta tupasvillarämeestä sekä lyhytkorsinevasta. Pienialaisesti on myös pullosaravaltaista suursaranevaa. Suon koillis- ja lounaisreunalla on kapealti hieskoivuvaltaista sarakorpea, missä valtalajeina on pullo- ja jokapaikansaraa. Lounaisreunassa on lisäksi pienialaisesti koivu- ja kuusivaltaista muurain-, mustikka-, sekä ruoho- ja heinäkorpea. Länsi- ja pohjoisosassa on suopursu- ja juolukkavaltaista isovarpurämettä. Suon pohjoisinta, Vakkarlahteen rajoittuvaa osaa on aikoinaan ojitettu, mutta ojat ovat umpeutumassa. Alueella on vaihtelevasti suopursu-, juolukka- ja vaiverovaltaista isovarpurämettä, rannassa on hieman rehevämpää. Vakkarlahden pohjassa on mm. rantanätkelmän kasvupaikka. Myös suon eteläosaa on aikoinaan ojitettu, mutta nämäkin ojat ovat umpeutumassa. Eteläisintä osaa lukuunottamatta ojituksilla on suoluontoon enää vähäinen vaikutus.



Alueen pesiviin lintulajeihin kuuluu kaakkuri. Perhoslajeista alueella elää mm. ajuruohosulkanen.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



a) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

b) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

c) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

e) luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kirjosuo ja pääosa Vakkarsuosta ovat yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Muut luonnonsuojelulailla toteutettavat osat ovat pääosin maakuntakaavan suojelualuevarausta. Vain tärkeimmällä osalla Linharjun laajaa maakuntakaavan suojelualuevarausta on tarkoitus rajoitettaa metsätaloutta; pääosalla varausta noudatetaan metsälakia. Muut toteutuskeinot ovat maa-aineslaki sekä rakennuslaki maakuntakaavaratkaisun mukaisesti; näiden lakien perusteella säädellyillä alueilla metsätaloutta harjoitetaan kaikkialla metsälain mukaisesti.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit