Lentuan alue

Alueen kuvaus

Lentua on yksi harvoista säännöstelemättömistä Kainuun suurista järvistä ja alueen arvokkain järvikokonaisuus.



Kallioperä on graniittigneissiä. Maisemakuvaa hallitsevat järveä ympäröivät vaarat. Avointa järvenselkää reunustavat salosaarten rajaamat lahdet ja salmet. Saaristo on suuntautunut luoteesta kaakkoon. Kalliorannat ovat yleisiä, mutta myös huuhtoutuneita kivikoita, somerikoita ja turverantoja on paljon. Alueen halki kulkevaan harjuun liittyy edustavia laajoja hiekkarantoja. Alueella on myös taskuhietikoita ja hiekkasärkkiä. Järvenselällä ja pienten saarten rantavesissä on louhikoitten muodostamia karikoita.



Lentuan vedet laskevat Lentuankosken kautta Lammasjärveen. Lentuaan laskevat vedet ovat humuspitoisia, mutta järven veden väri on Oulujoen vesistöalueen järviä kirkkaampi. Veden laatu on hyvä, joskin maa- ja metsätalous ja sekä kalanviljely ovat aiheuttaneet rehevöitymistä.



Rantakasvillisuus on niukkaa. Järvi kuuluu lähinnä korte-ruoko-järvityyppiin. Avointen selkävesien kivikko- ja moreenirannat ovat lähes kasvittomia. Suojaisemmilla kivikkorannoilla on harvoja jouhi-, pullo- ja Lentualle tyypillisen idänpiukkasaran kasvustoja. Rantavesissä kasvaa rantaluikkaa, nuottaruohoa, lahnaruohoa ja järvisätkintä. Järvessä kasvaa myös harvinainen raani. Kasvillisuudeltaan niukat hiekkarannat ovat Lentualle tyypillisiä. Rantaleinikki, hapsiluikka ja rentovihvilä kuuluvat mm. niiden lajistoon. Järviruokoa kasvaa matalikoilla ja särkillä. Jokien ja purojen suilla ja suojaisissa poukamissa on paremmin kehittyneitä kasvillisuusvyöhykkeitä: kelluslehtisistä mm. pohjanlummetta, uistinvitaa ja kelluskeiholehteä.



Lentuan rantojen ja saarten metsät eivät ole kovin vanhoja, sillä niitä hyödynnettiin voimakkaasti mm. tervanpolton aikakaudella. Luonnonsuojelualueella olevat saaristometsät ovat saavuttamassa tukkipuuvaiheen. Metsätyypit ovat karunpuoleisia ja saaristossa mänty on vallitseva puulaji. Reheviä metsiä on niukanlaisesti jokisuilla ja Lentuankosken rannoilla.



Lentuan saarten pesimälinnustoon kuuluvat selkä-, kala- ja naurulokit ja kalatiirat. Kuikka, telkkä, tukkakoskelo ja isokoskelo ovat tyypillistä vesilinnustoa. Myös kaakkurista on havaintoja. Petolinnuista alueella esiintyvät mm. mehiläishaukka sekä tuuli-, ampu- ja nuolihaukka. Lentua on metsäpeuran talvehtimisaluetta, ja se liikkuu alueella myös kesäisin. Lentuan luonnontilaisuutta kuvastavat myös sen taimen-, harjus- ja siikakannat. Suurin kalataloudellinen merkitys on muikulla.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lentuan luonnonsuojelualue on osa Ystävyyden puiston luonnonsuojelualuetta. Muut rajauksessa olevat rannat sisältyvät valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Niiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Rantojensuojelurajaukseen sisältyvillä vesialueilla suojelu toteutuu vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit