Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Lapväärtin kosteikot

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0800112
Pinta-ala
1224 ha
Alueet
Kristiinankaupunki
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Lapväärtinjokisuisto ja alueeseen kuuluvat, läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä, Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket, muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän Vaasan rannikkoseudulla. Jokisuisto on laajan, yhtenäisen järviruoko-, järvikaisla- ja saravyöhykkeen ympäröimä pitkä ja kapea lahti. Rannoilla kasvaa lehtipuu- ja sekametsiä. Pohjoispäässä on peltoja ja muutamia kesämökkejä. Lahti on merikaloille erittäin tärkeä kutualue. Alueella esiintyy myös yli 200 yksilön populaatio uhanalaista lajia.

Härkmerifjärden on matala, humuspitoinen lintujärvi Kristiinankaupungin rannikon lähellä. Laajan valuma-alueen omaava järvi on muodostunut entisestä merenlahdesta ja on edelleen lähes merenpinnan tasolla. Järvellä on yhteys mereen noin puolen kilometrin pituisen, peratun Stora sundetin puron kautta. Härkemerifjärdenin rantaviivan pituutta lisäävät monet saaret.

Rantoja reunustavat laajat ruovikko- ja sarakaistaleet, sisempänä löytyy lehtipuu- ja sekametsiä, esimerkiksi tervaleppäluhtaa. Järvi on erittäin happamoitumisherkkä, mm. vuonna 1996 sattui alueella iso kalakuolema.

Alueen kasvillisuus on edustava, siinä on vielä joitakin murtovesilajeja.

Härkmerifjärden on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat hallitsevin ryhmä, mutta meren läheisyyden ansiosta myös kahlaajia on runsaasti. Ruovikkolajit ovat vaikuttaneet suojelupistearvoon kaikkein tuntuvimmin. Alue on tärkeä myös kalojen kutupaikkana ja monipuolisen hyönteislajiston elinpiirinä.

Kahdella alueella järven rannalla on laidunnuksessa olevia niittyjä. Rannoilla on joitakin loma-asuntoja ja etelärannalle on rakennettu venesatama.



Syndersjön on pitkänkapea, eutrofinen järvi Härkmerifjärdenin

kaakkoispuolella. Valtalajeina vuorottelevat järvikaisla ja -korte. Järven pesimälinnusto on monipuolinen ja vesilintuvoittoinen. Rantametsissä asustaa mm. helmipöllö ja liito-orava.



Blomträsket on pitkänkapea, matala, ruskeavetinen järvi Härkmerifjärdenin koillispuolella. Järvessä on erittäin runsas ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus; pohjoisosassa paikoin jopa 50% vedenpinnasta on lumpeen- ja ulpukanlehtien peitossa. Pohjoispään kasvillisuus on sara- ja ruoholuhtaa, jossa on pieniä vapaan veden alueita. Paikoin on myös yhtenäisiä leveälehtiosmankäämin ja järviruo'on muodostamia kasvustoja.

Pohjoispään metsät ovat hoidettuja, alle 100 vuotiaita, tiheitä kuusivaltaisia metsiä. Länsirannalla on paikoin edustavia tervaleppäisiä rantalehtoja.

Järven linnusto on hyvin monipuolinen. Järven pintaa on aikoinaan laskettu lähes metri, mutta vedenpintaa korotettiin jonkin verran järven luusuaan rakennetun padon avulla.

Alueen luonne ja merkitys

Kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde. Tärkeä myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta: Liito-orava, 2 muuta uhanalaista lajia.



Kohdassa 3.3. "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia ja siksi huomionarvoisia.

Lapväärtinjokisuiston ojitukset ja metsänuudistamistyöt ovat heikentäneet uhanalaisen lajin elinympäristöä. Lajin kannalta tarpeelliset ennallistamis- ja hoitotyöt toteutettava.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan (kansainvälisesti arvokas) ja

Härkmerifjärdenin itä- ja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisema-alueeseen.



Kansainvälinen asema:

Lapväärtinjokisuisto kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan.





Toteuttaminen:

Tavoitteena on alueen säilyttäminen pääosin luonnonmukaisena. Alueen suojeluarvot turvataan pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla maanomistajien kanssa sovittavain rauhoitussäännöin. Ranta-alueita voidaan hankkia valtiolle, mutta etenkin lintuvesiensuojeluohjelman ja seutukaavan mukaiset kosteikot on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös rakennuslain ja vesilain säännösten keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueen suojelutavoitteet sisällytetään tekeillä olevaan rantayleiskaavaan ja osoitetaan uudet rakennuspaikat mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Rakennettuja loma-asuntoja ja venepaikkoja voi suojelutavoitteiden estämättä käyttää kuten ennenkin. Kansallisilla päätöksillä luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi suunniteltujen alueiden ulkopuolella (Blomträsketin eteläosa, Lapväärtinjokisuiston eteläosa) suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin.

Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.

Suojelutavoitteiden ja muiden tarpeiden yhteensovittamiseksi ainakin osalle aluetta on tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1130 jokisuistot 160
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 7.22
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 550
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.136
6430 kostea suurruohokasvillisuus 0.01
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 275
9010 boreaaliset luonnonmetsät 0.275
9050 boreaaliset lehdot 49.6
9080 fennoskandian metsäluhdat 17.2
91D0 puustoiset suot 5.2
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 119

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A179 naurulokki Larus ridibundus
A861 suokukko Calidris pugnax
A154 heinäkurppa Gallinago media
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A075 merikotka Haliaeetus albicilla
A127 kurki Grus grus
A122 ruisrääkkä Crex crex
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A767 uivelo Mergellus albellus
A073 haarahaukka Milvus migrans
A002 kuikka Gavia arctica
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A094 sääksi Pandion haliaetus
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A166 liro Tringa glareola
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A193 kalatiira Sterna hirundo
A876 teeri Lyrurus tetrix tetrix
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A119 luhtahuitti Porzana porzana
1966 lietetatar Persicaria foliosa
1355 saukko Lutra lutra
1910 liito-orava Pteromys volans
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A039 metsähanhi Anser fabalis
A104 pyy Bonasa bonasia
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A037 pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A045 valkoposkihanhi Branta leucopsis
A215 huuhkaja Bubo bubo
A059 punasotka Aythya ferina
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A197 mustatiira Chlidonias niger
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A236 palokärki Dryocopus martius
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Julkaisija

ELY-keskukset