Lapväärtin kosteikot
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Lapväärtinjokisuisto ja alueeseen kuuluvat, läheisyydessä sijaitsevat kolme järveä, Härkmerifjärden, Syndersjön ja Blomträsket, muodostavat arvokkaan lintuvesiryhmän Vaasan rannikkoseudulla. Jokisuisto on laajan, yhtenäisen järviruoko-, järvikaisla- ja saravyöhykkeen ympäröimä pitkä ja kapea lahti. Rannoilla kasvaa lehtipuu- ja sekametsiä. Pohjoispäässä on peltoja ja muutamia kesämökkejä. Lahti on merikaloille erittäin tärkeä kutualue. Alueella esiintyy myös yli 200 yksilön populaatio uhanalaista lajia.
Härkmerifjärden on matala, humuspitoinen lintujärvi Kristiinankaupungin rannikon lähellä. Laajan valuma-alueen omaava järvi on muodostunut entisestä merenlahdesta ja on edelleen lähes merenpinnan tasolla. Järvellä on yhteys mereen noin puolen kilometrin pituisen, peratun Stora sundetin puron kautta. Härkemerifjärdenin rantaviivan pituutta lisäävät monet saaret.
Rantoja reunustavat laajat ruovikko- ja sarakaistaleet, sisempänä löytyy lehtipuu- ja sekametsiä, esimerkiksi tervaleppäluhtaa. Järvi on erittäin happamoitumisherkkä, mm. vuonna 1996 sattui alueella iso kalakuolema.
Alueen kasvillisuus on edustava, siinä on vielä joitakin murtovesilajeja.
Härkmerifjärden on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat hallitsevin ryhmä, mutta meren läheisyyden ansiosta myös kahlaajia on runsaasti. Ruovikkolajit ovat vaikuttaneet suojelupistearvoon kaikkein tuntuvimmin. Alue on tärkeä myös kalojen kutupaikkana ja monipuolisen hyönteislajiston elinpiirinä.
Kahdella alueella järven rannalla on laidunnuksessa olevia niittyjä. Rannoilla on joitakin loma-asuntoja ja etelärannalle on rakennettu venesatama.
Syndersjön on pitkänkapea, eutrofinen järvi Härkmerifjärdenin
kaakkoispuolella. Valtalajeina vuorottelevat järvikaisla ja -korte. Järven pesimälinnusto on monipuolinen ja vesilintuvoittoinen. Rantametsissä asustaa mm. helmipöllö ja liito-orava.
Blomträsket on pitkänkapea, matala, ruskeavetinen järvi Härkmerifjärdenin koillispuolella. Järvessä on erittäin runsas ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus; pohjoisosassa paikoin jopa 50% vedenpinnasta on lumpeen- ja ulpukanlehtien peitossa. Pohjoispään kasvillisuus on sara- ja ruoholuhtaa, jossa on pieniä vapaan veden alueita. Paikoin on myös yhtenäisiä leveälehtiosmankäämin ja järviruo'on muodostamia kasvustoja.
Pohjoispään metsät ovat hoidettuja, alle 100 vuotiaita, tiheitä kuusivaltaisia metsiä. Länsirannalla on paikoin edustavia tervaleppäisiä rantalehtoja.
Järven linnusto on hyvin monipuolinen. Järven pintaa on aikoinaan laskettu lähes metri, mutta vedenpintaa korotettiin jonkin verran järven luusuaan rakennetun padon avulla.
Alueen luonne ja merkitys
Kansainvälisesti arvokas kosteikkojensuojelukohde. Tärkeä myös uhanalaisen lajiston suojelun kannalta: Liito-orava, 2 muuta uhanalaista lajia.
Kohdassa 3.3. "Muut tärkeät lajit" perusteella D ilmoitetut lajit ovat alueellisesti uhanalaisia ja siksi huomionarvoisia.
Lapväärtinjokisuiston ojitukset ja metsänuudistamistyöt ovat heikentäneet uhanalaisen lajin elinympäristöä. Lajin kannalta tarpeelliset ennallistamis- ja hoitotyöt toteutettava.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan (kansainvälisesti arvokas) ja
Härkmerifjärdenin itä- ja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisema-alueeseen.
Kansainvälinen asema:
Lapväärtinjokisuisto kuuluu kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaan.
Toteuttaminen:
Tavoitteena on alueen säilyttäminen pääosin luonnonmukaisena. Alueen suojeluarvot turvataan pääasiassa luonnonsuojelulain nojalla maanomistajien kanssa sovittavain rauhoitussäännöin. Ranta-alueita voidaan hankkia valtiolle, mutta etenkin lintuvesiensuojeluohjelman ja seutukaavan mukaiset kosteikot on tarkoituksenmukaista rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena. Suojelutavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös rakennuslain ja vesilain säännösten keinoin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueen suojelutavoitteet sisällytetään tekeillä olevaan rantayleiskaavaan ja osoitetaan uudet rakennuspaikat mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Rakennettuja loma-asuntoja ja venepaikkoja voi suojelutavoitteiden estämättä käyttää kuten ennenkin. Kansallisilla päätöksillä luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi suunniteltujen alueiden ulkopuolella (Blomträsketin eteläosa, Lapväärtinjokisuiston eteläosa) suojeluarvot voidaan turvata pitkälti vesilain keinoin.
Kohteen liittäminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tulvantorjunnan kannalta välttämättömiä ruoppauksia, mikäli ne toteutetaan siten, että alueen luonnonarvojen säilymistä ei vaaranneta.
Suojelutavoitteiden ja muiden tarpeiden yhteensovittamiseksi ainakin osalle aluetta on tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä maanomistajien ja eri intressitahojen kanssa.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 160 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 7.22 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 550 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.136 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 0.01 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 275 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 0.275 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 49.6 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 17.2 |
| 91D0 | puustoiset suot | 5.2 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 119 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A154 | heinäkurppa | Gallinago media |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A075 | merikotka | Haliaeetus albicilla |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A073 | haarahaukka | Milvus migrans |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| 1966 | lietetatar | Persicaria foliosa |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1910 | liito-orava | Pteromys volans |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A087 | hiirihaukka | Buteo buteo |
| A037 | pikkujoutsen | Cygnus columbianus bewickii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A197 | mustatiira | Chlidonias niger |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |