Kuusistonlahti
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kuusistonlahti on osittain umpeenmaatunut peltojen ympäröimä salmi. Keskiosa on kuivunut niityksi. Alueella on suhteellisen vähän pensaikkoa. Rannoilla on niittyä. Vesikasvillisuuden valtalaji on järviruoko. Linnusto on tunnusomainen ruovikkolahdille. Rannoilla on toistaiseksi vähän rakennuksia. Piikkiönlahti on samantapainen rytivaltainen lahti, jonka lintulajisto on lähes sama kuin Kuusistonlahdessa.
Alueen luonne ja merkitys
Lahdella pesii ja levähtää moni vähälukuisia kosteikkojen lintulajajea. Alue on arvokas kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Opetuksen ja luontoharrastuksen kannalta alue on tärkeä. Alueelle on kaksi lintutornia. Kuusiston koillispäässä sijaitsevat historialliset Kuusiston linnan rauniot. Linnanraunioilla on kasvanut nallikkasammal (Gyroveisia tenuis), ja paikka on ollut lajin ainoa esiintymispaikka Suomessa. Laji on sittemmin hävinnyt Suomesta.
Supjelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Lajien ja niiden elinympäristön tila säilytetään hoitotoimenpiteillä, joilla myös lisätään paikoin elinympäristön määrää ja laatua
- Paikoin lajien ja niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys ja alueen käyttöä ohjaamalla
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kohteesta on suuri osa perustettu luonnonsuojelualueeksi. Fiskarinsuntin - Torpansuntin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Alue maakuntakaavassa SL-- ja S-alueena.
Fiskarinsuntti-Torpansuntti, Piikkiönlahden perukka ja Kuusistonjärvi suojellaan luonnonsuojelulailla. Muu vesialue toteutetaan vesilailla. Lähes koko muu alue toteutetaan kaavalla. Pieni osa alueesta toteutetaan maatalouden ympäristötuen tai muun sopimusmenettelyn avulla maanomistajan kanssa
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A307 | kirjokerttu | Sylvia nisoria |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A045 | valkoposkihanhi | Branta leucopsis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A122 | ruisrääkkä | Crex crex |
| A379 | peltosirkku | Emberiza hortulana |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |