Kullafjärdenin lintuvesi
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kullafjärden on Taasianjoen suiston lintuvesialue. Matalassa, rehevässä lahdenpohjukassa on laajat vesikasvillisuusvyöhykkeet, joista järviruoko muodostaa suurimmat. Myös ulpukka on runsas. Yli metrin syvyisillä vesialueilla kasvaa lähinnä järvikaislaa. Suiston vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen. Lahden eteläosassa on keskimäärin kahden metrin syvyinen avovesialue.
Taasianjoella on toteutettu laaja vesistöjärjestely, joka aloitettiin vuonna 1991 joen yläjuoksulta. Tavoitteena oli vähentää tulvia ja lisätä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pääuomaa ruopattiin lähes viidenkymmenen kilometrin matkalta. Työhön kuului myös pohjakynnysten rakentamista ja koskien kunnostuksia. Seurantatutkimusten mukaan ruoppaukset ovat nostaneet Kullafjärdenin veden kiintoainepitoisuuksia ja alentaneet näkösyvyyttä.
Alueen luonne ja merkitys
Suurin osa alueesta on luontodirektiivin luontotyyppiä jokisuisto, sillä Taasianjoki tuo makeaa vettä merenlahteen. Rannoilla esiintyy vaihettumis- ja rantasoita, kosteita suurruohoniittyjä sekä pienialaisesti metsäluhtaa ja tulvametsää.
Kullafjärden on valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue. Lintudirektiivin kannalta merkittävimpiä pesimälajeja ovat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki ja heinätavi.
Lahden vesi- ja rantakasvilajisto on monipuolinen. Kullafjärdenillä on havaittu vuonna 1994 luontodirektiivin liitteen II laji lietetatar. Lajia ei ole löydetty viime vuosina, mutta alueella on säilynyt edelleen lajille sopivaa elinympäristöä. Alueella esiintyy myös rantatyräkkiä ja isohierakkaa.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttö alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Koko Natura-alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on perustettu luonnonsuojelualueeksi.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1130 | jokisuistot | 180 |
| 6430 | kostea suurruohokasvillisuus | 3 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 30 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 2 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 0.5 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A320 | pikkusieppo | Ficedula parva |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A119 | luhtahuitti | Porzana porzana |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| 1966 | lietetatar | Persicaria foliosa |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A298 | rastaskerttunen | Acrocephalus arundinaceus |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A059 | punasotka | Aythya ferina |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.