Koitajoen alue

Alueen kuvaus

Alue koostuu laajasta Koitajokea ympäröivästä alueesta (Koivusuo, Ruosmesuo-Hanhisuo ja niiden välinen Koitajoen varsi), pienemmistä vanhan metsän alueista (Lahnavaara, Raiskionaho, Kotavaara, Teppananaho) ja Ristisuosta. Koivusuo on maamme suurimpia yhtenäisiä keidassuoalueita. Se käsittää useita laajoja sisä-Suomen eksentrisiä keidassoita, joita purot erottavat toisistaan. Suolla esiintyy monin paikoin myös aapasuokasvillisuutta. Suon pohjoisosassa on laajalti minerotrofisia nevoja. Koivusuon suursaranevat kuuluvat maamme eteläpuoliskon edustavimpiin. Ruosmesuo on erittäin laaja eksentrinen keidas, joka viettää Koitajokea kohti. Paikoin suo laskeutuu jyrkästi vanhoihin jokiuomiin. Alueen eteläisin suo, Tapionsuo edustaa karuja aapasoita. Kaikilla soilla esiintyy jokien ja purojen varsilla edustavia korpipainanteita. Koitajoen alueella kivennäismaiden metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pienialaiset vanhan metsän kohteet ovat lahopuustoisia, lähes luonnontilaisia metsiä, joissa on vähän ihmistoiminnan jälkiä.



Koitajoki virtaa mutkitellen tulvahiekkamaiden välisessä uomassa. Lukuisat vanhat joenuomat ovat osittain soistuneet. Matalat kosket ja hiekkatörmärannat ovat joelle luonteenomaisia. Joki ylittää valtakunnan rajan alueen eteläosassa.

Alueen luonne ja merkitys

Koitajoen alue sijaitsee valtakunnan rajan tuntumassa, lähellä maamme ja EU:n itäisintä pistettä (itäisin Natura-alue). Alue on valtakunnallisesti merkittävä luonnontilaisten keidassoiden sekä joki- ja metsäalueiden suojelun ja tutkimisen kannalta. Alue kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen.



Koitajoen alue on linnustollisesti hyvin edustava. Linnustolliset arvot keskittyvät erityisesti laajalle yhtenäiselle Koitajokea ympäröivälle alueelle, sen laajoille luonnontilaisille soille sekä pienemmille vanhojen metsien alueille. Alue on myös maantieteellisesti mielenkiintoinen, sillä Koitajoen alueella esiintyy paitsi pohjoisia ja itäisiä myös eteläisiä lajeja.



Osa Natura-alueen soista on ollut alueita suojeltaessa ojitettuja. Lähes kaikki ojitetut suot on ennallistettu vuosina 2004-2006, osana Karjalan suot ja ikimetsät -Life Luonto-hanketta.



Osa alueen metsistä on ollut metsätalouskäytössä ennen alueiden suojelemista. Talouskäytössä olleita metsiä on ennallistettu vuosina 2004-2006 osana Karjalan suot ja ikimetsät -Life Luonto-hanketta. Koitajoki kuuluu myös kansalliseen palojatkumoalueverkostoon, joten aiemmin talouskäytössä olleissa metsissä tehdään ennallistamispolttoja kerran 3-10 vuodessa.



Osa Koivusuosta on turvetuotannossa. Natura-alueen ekologisen kokonaisuuden kannalta on perusteltua liittää rajaukseen mukaan Koivusuon luonnontilainen osa (vuonna 2014 n. 130 ha alueesta on yksityisomistuksessa).



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

-aluueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

-luontotyyppien laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Koivusuo on luonnonpuisto. Ruosmesuo-Hanhisuon alue, Lahnavaara ja Teppananaho ovat vanhan metsän suojeluohjelman kohteita (Lahnavaarasta ja Teppananahosta perustetaan vanhan metsän suojelualueita). Kotavaara ja Raiskionaho on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä. Ristisuo ja Ruosmesuo-Hanhisuo ovat soidensuojelualueita. Ristisuon pohjoisosassa on soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva, yksityisomistuksessa oleva alue. Koitajoen alueen länsiosassa on rajauksessa valtion maiden ympäröimä suojeluohjelmien ulkopuolinen suoalue (yksityisomistuksessa yhteensä n. 130 ha).



Natura-rajaukseen sisältyvistä Koitajokivarressa sijaitsevista suojeluohjelmiin kuulumattomista valtion omistamista alueista perustettiin Itä-Suomen luonnonvarasuunnitelman yhteydessä vuonna 2000 Metsähallituksen päätöksellä suojelumetsä. Tulevaisuuden tavoitteena on muodostaa Koitajokivarteen valtion hallinnoimille maille yhtenäinen noin 6000 hehtaarin luonnonsuojelualue, johon sisältyvät nykyisin jo suojellut Koivusuon luonnonpuisto ja Ruosmesuo-Hanhisuon soidensuojelualue, Koitajokivarren vanhojen metsien suojeluohjelmakohteet sekä suojelumetsäalueet.



Hoikan alueen suojelu toteutetaan alue-ekologisen suunnittelun mukaisesti metsä- ja rakennuslailla.



Muiden aiempiin suojeluohjelmiin kuulumattomien alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla liittämällä ne em. yhtenäiseen suojelualueeseen.





Natura -alueen sijainti ei sinänsä estä turvetuotannon harjoittamista tuotantoon varatuilla alueilla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.