Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Kitkansuo

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1200053
Pinta-ala
561 ha
Alueet
Hyrynsalmi
Alueen tyyppi
SAC

Alueen kuvaus

Kitkansuon alue koostuu mosaiikkimaisesta metsien ja soiden vaihtelusta. Metsät ovat pääsääntöisesti vanhoja mäntyvaltaisia ja sekametsiä. Suot ovat luonnontilaisia nevoja ja rämeitä, joilla on runsas kasvi- ja eläinlajisto. Paikoin suot laskeutuvat rinnesoiksi ja antavat lisää vaihtelua alueelle.



Alueen metsistä Rimminvaara ja Kattilavaara muodostavat suurimman yksittäisen metsäalueen. Rimminvaara on vanhaa sekametsää, jossa on runsaasti maapuita, paikoin louhikoita sekä reheviä korpipainanteita. Lehtipuita kasvavilla rinteillä elää liito-oravia sekä vanhojen metsien kääpiä. Karkkuvaara ja Ravalinkangas ovat sekametsiä. Alarinteet ovat rehevämpiä kuusivaltaisia ja ylärinteet kuivempia kuusi- tai mäntyvaltaisia. Tyypillistä on pienipiirteisyys ja soistumien runsaus. Koivua on runsaasti ja järeää haapaa etenkin tuoreemmilla kohdilla



Ravalinkankaan ja Kitkansuon väliset metsät ovat joko sekametsiä, mäntyvaltaisia kankaita (etenkin pohjoisreunalla) tai korpien ja rämettyvien männiköiden vaihtelua. Metsät ovat luonnontilaisia ja keloja on etenkin mäntyvaltaisissa kohdissa.

Kitkansuon etelälaidan ja Rimminsuon länsipuolen metsät ovat leimallisesti paikoin hyvin tiheitä kuusikoita, joissa kasvaa ylispuumäntyjä. Järeää haapaa ja koivua on jonkin verran. Vanhoja raitoja ja nuorta pihlajaa on näkyvästi. Etenkin soistuneissa kohdissa metsä on aukkoontunutta ja lahopuuta on runsaasti.



Kitkansuon keskiosassa ja puronvarrella on ravinteisia osia. Samoin Rimminsuo on rehevä lettovillaa ja kämmeköitä kasvava rinnesuo.



Kulttuurihistoriallista arvoa alueelle antaa Karkkuvaarassa oleva isonvihan aikainen rauniokenttä.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 3
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.2
7230 letot 0.1
7310 aapasuot 176
9010 boreaaliset luonnonmetsät 356
91D0 puustoiset suot 125

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
1910 liito-orava Pteromys volans

Julkaisija

ELY-keskukset