Kirkkonummen saaristo (SPA)

Alueen kuvaus

Natura 2000 -alue on laaja Kirkkonummen rannikkoa kiertävä vyöhyke, joka ulottuu lännessä Inkoon Sommarnille ja idässä lähes Espoon rajalle saakka.



Alue on edustava näyte saaristoluonnosta, sillä siihen kuuluu olosuhteiltaan monenlaisia alueita. Siinä on mukana rannikkoa sekä sisä-, väli- ja ulkosaaristoa ympäröivine vesialueineen. Kirkkonummen rannikolta on mukana Järsö ja Porkkalanniemen länsiosa, sisäsaaristoa edustaa Upinniemen saaristo ja ulkosaariston luotoja monet luodot ja pienet saaret.



Saaret ja mannerranta ovat pääosin kalliorantaisia ja karuja. Lähinnä Sommarnilla ja paikoin Upinniemen saaristossa on myös hiekkarantoja. Sisäsaariston suurimmilla saarilla on paikoin edustavia lehtoja.



Upinniemen saaristo alueen länsiosassa on suljettua puolustusvoimien käytössä olevaa aluetta. Useilla saarilla näkyy merkkejä ajalta, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattuna Neuvostoliiton käyttöön. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.



Natura-alueen keskiosissa on muutamia runsaasti käytettyjä virkistysaluesaaria. Myös Porkkalanniemi on tärkeä virkistysalue. Sommarn, Rönnskär ja Porkkalanniemen rantakalliot ovat erittäin merkittäviä linnuston muutontarkkailupaikkoja.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on erittäin tärkeä useiden lintulajien pesimäympäristönä ja ennenkaikkea muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena Alueella levähtää kevätmuuton aikana tuhansia vesilintuja, mm. allihaahka. Pesivä merilinnusto on runsas, mutta alueen saarilla ja mannerrannoilla on myös monipuolinen metsälajisto. Mm. Sommarnin saarella pesii noin kolmekymmentä lintulajia. Erityisesti Sommarnin hiekkarannat ovat tärkeitä ruokailualueita linnuille. Kallioisella Järsön saarella tavataan pesivänä kangaskiuru.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.2 mainitut lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alueen toteutuskeino on luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.



Olemassa olevat luonnonsuojelualueet



Natura-alueella on 11 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Suurin niistä on asetuksella rauhoitettu Träskö lähivesineen. Samaan Porkkalan saariston luonnonsuojelualueeseen kuuluvat myös Söderskärin länsiosa ja Västerlandet. Träskön kansallispuisto perustettiin 1930-luvulla, mutta lakkautettiin Porkkalan vuokra-aikana. Luonnonsuojelualue perustettiin uudelleen 1995.



Vuonna 1999 perustetun Segelkobbarna luonnonsuojelualueen rauhoituksen tarkoituksena on turvata lintujen pesimärauha ulkosaariston tyypillisillä lintusaarilla. Luonnonsuojelualueeseen sisältyy kaksi saarta ympäröivine vesialueineen.



Natura-alueen perustaminen ei muuta luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä.



Natura-alueen toteuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain nojalla:

Natura-alue kuuluu pääosin rakennuslain voimassa ollessa vahvistettujen yleiskaavojen alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 211§:n nojalla kaavat ovat voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina.



Upinniemen saaristoa ja Sommarnia lukuun ottamatta koko Natura-alue kuuluu Kirkkonummen rannikon ja saariston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on vahvistettu lokakuun 1996 alussa.



Länsipuolisko Porkkalanniemeltä Salgrundenin saariin saakka kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.



Niillä kaavaan kuuluvilla alueilla, jotka eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, Natura-alueen toteutuskeino on maankäyttö- ja rakennuslaki eli kyseisen kaavan kaavamääräykset.



Natura-alueeseen kuuluu osayleiskaavalla toteutettavia SL-, SL/EP-, MU-, MU/s-, VR-, VR-1- ja VR/EP-alueita. Yhteistä näille on, että rakennusoikeudet on sijoitettu saman maanomistajan muille alueille.



SL-alueilla on kaivamis-, louhimis-, täyttämis- tai tasoittamistyö, puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide luvanvarainen siten kuin rakennuslain 124a §:ssä on säädetty. Tämä toimenpidekielto on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 211§:n nojalla lain 128§:n mukaisena maisematyölupaa edellyttävänä toimenpiderajoituksena.



SL/EP-alueella on luonnonsuojelun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat suojelun tarkoituksen.



MU-alueella on sallittu maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen.

MU/s-alueella on lisäksi käytön suunnittelussa kiinnitettävä huomiota niihin maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja muihin vastaaviin arvoihin, jotka ovat aluemerkinnän perusteena.



VR-alueella sallitaan yleisen retkeily- ja ulkoilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja -polkujen rakentaminen. Alueella saa olla asuntoja ja niiden sivuasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat osayleiskaavan vahvistamisajankohtana jo mainitussa käytössä. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa lisätä eikä vapaa-ajan asuntoja muuttaa pysyviksi asunnoiksi.

Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma.

VR-1-alueella sallitaan veneily- ja virkistystoimintaa palvelevien tilojen, laitteiden ja rakennelmien rakentaminen. Maankäytössä ja rakentamisessa on luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat otettava huomioon. Alueelle on tarvittaessa laadittava käyttäsuunnitelma.

VR/EP -alueella on retkeilyn ja ulkoilun lisäksi puolustushallinnon käyttötarpeita.



Upinniemen saaristo



Upinniemen saaristo kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on Metsähallituksen hallinnassa ja puolustusvoimien käytössä olevaa valtionmaata, jolla olevat puolustushallinnon käyttötarpeet säilytetään. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi Metsähallituksen ja puolustushallinnon yhteistyönä laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelma.



Vesialueet:

Muilla kuin luonnonsuojelualueisiin kuuluvilla vesialueille linnuston kannalta tärkeät elinympäristöt turvataan vesioikeudellisen lupajärjestelmän ja luonnonsuojelulain 65 ja 66§:n säännösten avulla.



Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkosto



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.