Kiimajärvi

Alueen kuvaus

Järven kuvaus ja luontotyypit:

Kiimajärvi on pitkänomainen luode-kaakkosuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja leveyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Kokonaisuutena järvi kuuluu Mariston järvityyppiluokituksessa kaisla (Scirpus) ja osmankäämi-ratamosarpio (Typha-Alisma) -tyypin välimaastoon. Sekä kaakkois- että luoteisosat järvestä voidaan lukea osmankäämi-ratamosarpiotyyppiin.



Kiimajärven kaakkoispään, merkittävänä lintuvesialueenakin tunnetun alueen kasvillisuus on rehevää ja monipuolista. Laajoja kortteikkoja pilkkovat järvikaislakasvustot ja kelluslehtisten peittämät avovesialueet. Tuuheat ruoikot ja leveäosmankäämikasvustot reunustavat rantoja. Aivan rannan tuntumassa leveäosmankäämi- ja ruokovaltaiset kasvustot muodostavat veden pinnalla kelluvia, märkiä luhtia. Avovettä hallitsee pohjanlumme-, ulpukka-, uistinvita- ja välkevitakasvustot. Kortteikkojen ja ruoikoiden suojassa viihtyvät runsaasta ravinnepitoisuudesta kertovat vesikasvit; sorsansammal, kilpukka, pikku- ja isolimaska sekä tylppälehtivita. Lähteisyyden vuoksi pohjan sammallajisto on vaateliasta; lettolierosammal, hius- ja upossirppisammal. Sammalpatjat ovat tuuheimmillaan järven kaakkoisimmassa pohjukassa. Peltorantaisen Haapaniemenlahden kasvillisuus on muuten samankaltaista, mutta tuuheat pohjan sammalkasvustot puuttuvat ja vesikasvistossa on lisäksi harvinainen kalvasärviä.



Myös Kiimajärven luoteispää on kasvillisuudeltaan monipuolinen ja merkittävä alue. Laajojen kortteikkojen edustalla on monipuolinen vesikasvillisuus: kelluslehtisiä sekä tylppälehti-, ahven- ja välkevitaa laajoina kasvustoina. Lahdenpohjukoissa on laajat leveäosmankäämiluhdat ja ruoikot.



Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) 95%

Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) 5%



Huomionarvoinen kasvillisuus:

Kiimajärvellä kasvaa kaksi vesikasvia läntisellä äärirajallaan. Komea välkevita kurottaa pintaan runsaana kaikkialla järvessä, mutta isolummetta kasvaa vain pari kasvustoa Rukossaaren kaakkoispuolella, iso- ja pohjanlumpeen risteymää tosin löytyy laajemmalti järven kaakkoispäästä ja Haapaniemenlahdesta.



Järven valuma-alue:

Kiimajärvi on suurin Äetsän alueella kokonaan sijaitseva järvi. Järven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven, Syväjärven, Kaitajärven ja Lammijärven vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu.



Vedenlaatu:

Kiimajärven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tuoreimmat tutkimustulokset ovat 1990-luvulta.



Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden pH on neutraali ja puskurikyky hyvä.



Alusvedessä voi esiintyä lopputalvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrosteisuus voi jäädä lieväksi. Tuloksia loppukesältä (elokuu) ei kuitenkaan ole.



Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso.

Alueen luonne ja merkitys

Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Järvellä kasvaa kaksi vesikasvia läntisellä äärirajallaan; välkevita sekä isolumme.

Ihmistoiminnasta (mm. haja- ja vapaa-ajanasutus, maanviljely, suo- ja metsäojitukset) peräisin olevan rehevyyden lisääntyminen.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta: alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kiimajärvi ei kuulu suojeluohjelmiin. Alueella on voimassa 30.8.2002 vahvistettu Eräiden järvien osayleiskaava, jossa järvi W (vesialue) ja rannoilla rakentamista.



Suojelun toteutuskeinoina vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit