Kauhaneva-Pohjankangas (SPA)

Alueen kuvaus

Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu karuun Suomenselän lounaisosaan, jolle ovat ominaisia kuivat ja karut mäntyvaltaiset metsät ja laajat keidassuot. Kallioperä on osa Keski-Suomen syväkivialuetta ja muodostuu porfyyrisestä graniitista. Suurin osa puiston maaperästä on turvetta, vallitsevia ovat rahkavaltaiset turpeet. Kivennäismaista huomattava osa kuuluu Pohjankankaan suureen harjumuodostumaan. Harjun rinteillä on runsaasti rantavalleja, syviä suppia ja dyynejä, joiden maa-aines on tasalaatuista hiekkaa. Ylivoimaisesti yleisin metsätyyppi on kanervatyypin kuiva kangas.



Kauhaneva koostuu kolmesta keitaasta, jotka liittyvät tasaisiin, paikoin aapasuoluonteisiin neva-alueisiin. Keidasosat ovat tyypillisiä Etelä-Pohjanmaan konsentrisiä kermikeitaita. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Paikoin niillä kasvaa puustoa, mutta pääasiassa suot ovat aukeita. Keidassuokasvillisuuden ohella Kauhanevalla on minerotrofista suokasvillisuutta.



Vedet ovat pääasiassa humuspitoisia suolampareita (mm. Kauhalampi) ja pieniä puroja, luomia (esim. Aunesluoma). Pohjankankaan kupeilla ovat luonteenomaisia myös lähteet, joiden äärellä on pieniä kasvillisuudeltaan reheviä laikkuja, korpipuskia ja lähdelettoja.



Kauhanevan pohjoispuolella sijaitseva Kampinkeidas on hyvin kehittynyt keidassuo. Suon keskustassa on runsaasti lampia ja allikoita. Suo on paikoin vetinen ja hyvin vaikeakulkuinen. Suon luoteispäässä on pieni kuivatuksen seurauksena umpeutunut lampi, Kivijärvi. Suon reunaosia on ojitettu, mutta kokonaisuudessaan Kampinkeidas on edelleen edustavaa keidassuota. Kampinkeitaan pohjoisosaa on kuivatettu ja valmisteltu turpeenottoa varten. Ojitukset eivät ole vaikuttaneet suon hyvin vetisiin keskiosiin.

Myös Kampinkeitaan linnusto on monipuolinen ja runsas.



Alueeseen sisältyy myös Kauhajoen latvapurojen hiekkaiseen kankaaseen uurtamien syvien uomien muodostama Kolmentuulenlakin alue. Alue on topografialtaan erityisen komeaa purouomastoa, jolla on hyvin jyrkkärinteisiä, jopa 20 metriä korkeita harjanteita ja selänteitä. Selänteiden lakiosat ovat kuivaa tai kuivahkoa kangasta, rinteet ovat pääasiassa tuoretta kangasta. Metsät ovat enimmäkseen nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiä. Paikoin on myös melko luonnonmukaista varttunutta VMT-kuusisekametsää. Puronotkoissa on paikoin myös rehevää, lähdevaikutteista kasvillisuutta. Latvapuroissa elää luonnonvarainen purotaimenkanta.

Alueen luonne ja merkitys

Aluekokonaisuus sisältää Etelä-Pohjanmaan komeimman kermikeitaan sekä edustavan kappaleen Länsi-Suomen suurta pitkittäisharjujaksoa ympäristöineen. Tärkeää on myös tyypillisen ruskeavetisen pikkujoen, luoman suojelu.



Kauhaneva ja Kampinkeidas kuuluvat Etelä-Pohjanmaan parhaisiin lintusoihin. Alueen pesimälinnusto on monipuolinen ja runsas (mm. lokit, kahlaajat). Alue on myös tärkeä lintujen muutonaikainen levähdysalue (mm. hanhet ja kurki). Alue sisältyy kansainvälisiin Project Mar- ja Project Telma -ohjelmiin.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

- lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Seuraavat suojeluohjelmien kohteet kuuluvat alueeseen:

1. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

2. Kauhaneva / Soidensuojeluohjelma

3. Kampinkeidas / Soidensuojeluohjelma

4. Mustakeitaan alue / Soidensuojeluohjelma

5. Nummikangas-Pohjankangas / Harjujensuojeluohjelma

6. Patamaneva ja Kiviharjun lähde / Soidensuojeluohjelman täydennysehdotus

7. Kolmentuulenlakin uoma-alue / Suomen Akatemian harjututkimuskohde sekä osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.





Toteuttaminen:

Pääosa alueesta on valtion omistuksessa ja kuuluu kansallispuistoon. Yksityismaiden luonnonarvot turvataan pääasiassa vesilain, maa-aineslain, metsälain ja rakennuslain säännösten nojalla.

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.