KALDOAIVIN ERÄMAA
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Kaldoaivin erämaa on Tunturi-Lapin suurin erämaa, jota luonnehtivat laajat tundramaiset tunturiylängöt. Paljakka valtaa alueen koilliosat jo alle 300 metrissä. Melko alavasta erämaasta kohoaa vain Kaldoaivin ylänkö yli 400 metriin. Tuntureita on myös pohjoisessa Tenon varressa. Tenon kaksi isoa sivujokea, Vetsi- ja Pulmankijoki, virtaavat erämaan läpi. Pulmankijoen varressa kasvaa maamme pohjoisin luonnonvarainen männikkö.
Tunturikoivikot ovat suurimmaksi osaksi tunturimittarin tuhoamia.
Naali esiintyy vain alueen alpiinisella osalla. Luontotyyppiä 3230 pensaskanervikot esiintyy vain alueen alpiinisella osalla.
Alueen luonne ja merkitys
Laaja yhtenäinen erämaa-alue Tunturi-Lapissa. Luontotyypeiltään monipuolinen ja vaihteleva. Erämaa-alueeseen sisältyy Vetsijärven harjualue, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.
Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-alueisiin.
- vauriot palautuvat erittäin hitaasti
- moottoriajoneuvojen käyttö maastossa
- porojen liikalaidunnus
- ilmansaasteet
Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella.
( Pajib Haltejavri, Njuohkarjärvi 1-8, Lohi 13, Lohi 24 ).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Alue muodostuu:
-Kaldoaivin erämaa-alueesta (EMA), joka on perustettu erämaa-lain nojalla,
-Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueesta (SSA) , toteutuskeinona luonnonsuojelulaki sekä
-Tuuruharjun alueesta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan (HSO).
Tuuruharjun alueen toteutuskeinona on maa-aineslaki.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 8 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 13600 |
| 3220 | alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus | 1150 |
| 3230 | alpiiniset joet ja niiden Myricaria germanica valtainen kasvillisuus | 25.8 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 26 |
| 4060 | alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat | 130000 |
| 4080 | subarktiset Salix-pensaikot | 40 |
| 6150 | alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt | 120 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 33800 |
| 7220 | cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia | 0.03 |
| 7230 | letot | 280 |
| 7310 | aapasuot | 32500 |
| 7320 | palsasuot | 10000 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 4107 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 5600 |
| 9040 | tunturikoiviko | 75000 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 30 |
| 91D0 | puustoiset suot | 800 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 0.78 |
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 15233 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A542 | pohjansirkku | Emberiza rustica |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A605 | lapinuunilintu | Phylloscopus borealis |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A457 | lapinpöllö | Strix nebulosa |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| 1355 | saukko | Lutra lutra |
| 1911 | naali | Alopex lagopus |
| 1912 | ahma | Gulo gulo |
| 1389 | isonuijasammal | Meesia longiseta |
| 6216 | kiiltosirppisammal | Hamatocaulis vernicosus |
| 1528 | lettorikko | Saxifraga hirculus |
| 1950 | tundrasara | Carex holostoma |
| 1972 | lapinleinikki | Ranunculus lapponicus |
| 1932 | ruijannokiperhonen (alalaji polaris) | Erebia medusa polaris |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A727 | keräkurmitsa | Eudromias morinellus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
Alueella on lisäksi 9 uhanalaista lajia.