Joutensuo

Alueen kuvaus

Joutensuo sijaitsee Vieremän kunnassa noin 20 km Vieremän taajamasta luoteeseen. Joutensuo on edustava, puustoisten soiden ympäröimä aapasuoalue. Rimpipintaisuus vallitsee suurinta osaa avoimen suon alasta. Suojeluarvoa lisäävät suon rehevyys, suotyyppien monipuolisuus sekä vaateliaan ja uhanalaisen lajiston runsaus. Lisäksi alueella on linnustollista merkitystä.



Joutensuo on yhtenäinen, suotyyppivalikoimaltaan monipuolinen aapasuo, jota luonnehtivat puuttomat rimpi-, lyhytkorsi- ja suursaranevat sekä näitä kapeina kaistaleina reunustavat mäntyä kasvavat rämeet. Nevoilla kasvaa paikoin yksittäisiä männyn ja hieskoivun muodostamia pieniä puuryhmiä. Korpia esiintyy suon itälaidalla ja lounaisosassa. Rämeistä alueella tavataan lyhytkorsi-, sara-, tupasvilla- isovarpu-, vaivaiskoivu- ja korpirämeitä. Korvista esiintyy mm. metsäkorte-, muurain- ja lettokorpea sekä luhtaista sarakorpea lounaisosassa sijaitsevan pienen puron ympäristössä. Rehevimmät suot sijaitsevat kohteen itä- ja pohjoisosassa. Ravinteisuudeltaan ne ovat hyvää mesotrofiaa (keskiravinteisuus). Lisäksi koillis-itäosassa esiintyy pienialaisia campylium-lettoja ja lettorämeitä.



Suojelullisesti arvokkaimpia ovat suon itä- ja luoteisosan mesotrofinen rimpineva ja siihen liittyvät mesotrofiset lyhytkorsi- ja suursaranevat sekä lettorämeet Tyypillisimpiä mesotrofisia kasvilajeja ovat äimäsara, villapääluikka, valkopiirtoheinä, siniheinä sekä hete-, keräpää- ja lettorahkasammal. Joutensuolla on valtakunnallisesti silmälläpidettävän ja Pohjois-Savossa uhanalaisen punakämmekän laaja esiintymä. Muita maakunnallisesti uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja ovat mähkä, rimpivihvilä, vaaleasara, velttosara, lettovilla, hoikkavilla, suovalkku ja kultasirppisammal. Vaaleasaraa kasvaa lähes koko avoimen suon alalla. Lisäksi luoteisosan ojitetussa puronvarsikorvessa on Pohjois-Savossa harvalukuisen kaislasaran esiintymä.



Lintulajeista huomionarvoisia ovat alueella pesivä jänkäsirriäinen sekä tuulihaukka, joka on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Muita alueella tavattuja lintulajeja ovat mm. kurki, sinisuohaukka, liro, taivaanvuohi, niittykirvinen ja keltavästäräkki.



Avoimen suoalueen maisemallisesti näyttävintä aluetta on etenkin luoteisosan mesotrofinen rimpineva, jossa vuorottelevat laajat rimpipinnat ja kapeammat välipinnat. Myös reunarämeiden kelottuneet männyt sekä itäosan rämeillä kasvavat järeät, tasalatvaiset männyt lisäävät alueen maisemallista arvoa.

Alueen luonne ja merkitys

Edustava suoalue, jolla useita uhanalaisia lajeja. Alueella on linnustollista merkitystä.



Alueen luonnontilaa heikentävät kohdetta ympäröivien korpien ja rämeiden ojitukset. Voimakkainta ojituksen kuivattava vaikutus on ollut suon pohjois- ja länsipuolella. Tämä näkyy rimpipintojen kuivahtamisena sekä kasvillisuudessa siniheinän ja vaivaiskoivun runsastumisena. Todennäköisesti pohjoisosan mähkäesiintymä on pienentynyt ojitusten seurauksena. Ojitukset eivät ole vaikuttaneet suon märkään, rimpipintaiseen nevaosaan. Suon rakenteen ja toiminnan turvaamiseksi rajaukseen on otettu mukaan luoteisosan ojitettu korpi.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys sekä luontotyyppien elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamistoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Tammikuussa 2001 nähtävillä olleessa Ylä-Savon seudun maakuntakaavaehdotuksessa Joutensuo on luonnonsuojelualuevaraus (SL).



Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit