Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Ivalojokisuisto

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1300211
Pinta-ala
1123.90 ha
Alueet
Inari
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Alue on Ivalojoen suistoa, joka jakaantuu useiksi sivuhaaroiksi, joista osa on maatumassa umpeen. Jokiuomien väliin jää kooltaan vaihtelevia saaria, jotka ovat pääosin tulva- ja luhtaniittyjä. Suiston rantoja reunustavat lehtimetsät, pensaikot, rantasuot ja tulvaniityt. Rantametsien ja ympäröivien vaarojen väliin jää aapasuoalue reunarämeineen ja kivennäismaasaarekkeineen.



Rantavyöhykkeen kasvillisuus on alueella Inarijärvelle tyypillisesti vähälajista. Matalikoilla on paikoitellen ilmaversoiskasvillisuutta ja kapeista sivu-uomista löytyy upos- ja kelluslehtikasvillisuutta. Vuopajien halkomat tulvaniityt ovat suursaravaltaisia ja niukkalajisia. Osa ranta-alueista on soistunut erilaisiksi nevoiksi ja luhdiksi.



Aapasuoalueen keskiosassa on karuhkoja nevoja. Mielikköjärvien ranta-alueilta löytyy ruohoista rimpinevaa, ja rimpisyys leimaa myös maatuvien tulvauomien varsia. Suoalueen halki kulkee pajukkoinen puro, jonka ympärillä on sara- ja ruoholuhtaa. Reunarämeet ovat mm. vaivaiskoivurämettä.



Lehtimetsät vallitsevat jokivarressa alueen eteläosassa. Niiden kasvillisuudessa näkyy tulvavaikutteisuus metsävarpujen vähäisyytenä ja erilaisten ruohojen runsautena. Paikoin löytyy myös lehtomaista kasvillisuutta. Osa rantametsistä on soistunut korviksi.

Alueen luonne ja merkitys

Ivalojoen suiston pesimälinnusto on Inarin Lapin olosuhteisa monipuolinen, mutta alueen merkitys on vielä suurempi muuttavien vesilintujen lepäily- ja kerääntymisalueena.



Alueella on merkittävä suokohde. Laajat tulvaniityt ovat harvinaisia pohjoisimmassa Lapissa.

Alueella on loma-asuntoja 38 kpl.



Säännöstelystä johtuvat vedenkorkeusvaihtelun avovesikauden aikaiset muutokset aiheuttavat suurimmat vaikutukset rantavyöhykkeeseen. Rannan yläosan kasvillisuudelle soveltuvat alueet ovat kaventuneet. Lisäksi korkeat vedenkorkeudet säännöstelyn ylärajalla ovat lisänneet rantojen kulumista. Säännöstelystä aiheutuva vedenpinnan nousu tuhoaa useimpina vuosina lintujen pesiä tulvaniityiltä.



Myös tulvasuojelulla on vaikutusta alueen luonnontilaan. Natura-alueella on rantoja suojattu noin 1,6 km. Natura-alueen sisälle on suunniteltu uusia rantojensuojauksia Nirvamellasta ylöspäin molemmin puolin jokea yhteensä noin 2 km.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Ivalojoen suiston suot kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO).



Vesialueen osalta noudatetaan vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Maa-alueilla toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki.



Kaavalla voidaan turvata nykyiset rakennusoikeudet.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 150
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 8.43
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 383
6450 pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt 210
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 110
7310 aapasuot 160
9010 boreaaliset luonnonmetsät 60
91D0 puustoiset suot 70
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 11

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A861 suokukko Calidris pugnax
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A127 kurki Grus grus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A179 naurulokki Larus ridibundus
A767 uivelo Mergellus albellus
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A002 kuikka Gavia arctica
A065 mustalintu Melanitta nigra
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A094 sääksi Pandion haliaetus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A166 liro Tringa glareola
1962 laaksoarho Moehringia lateriflora
A856 heinätavi Spatula querquedula
A222 suopöllö Asio flammeus
A054 jouhisorsa Anas acuta
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A039 metsähanhi Anser fabalis
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A062 lapasotka Aythya marila
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset