Ivalojokisuisto
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Alue on Ivalojoen suistoa, joka jakaantuu useiksi sivuhaaroiksi, joista osa on maatumassa umpeen. Jokiuomien väliin jää kooltaan vaihtelevia saaria, jotka ovat pääosin tulva- ja luhtaniittyjä. Suiston rantoja reunustavat lehtimetsät, pensaikot, rantasuot ja tulvaniityt. Rantametsien ja ympäröivien vaarojen väliin jää aapasuoalue reunarämeineen ja kivennäismaasaarekkeineen.
Rantavyöhykkeen kasvillisuus on alueella Inarijärvelle tyypillisesti vähälajista. Matalikoilla on paikoitellen ilmaversoiskasvillisuutta ja kapeista sivu-uomista löytyy upos- ja kelluslehtikasvillisuutta. Vuopajien halkomat tulvaniityt ovat suursaravaltaisia ja niukkalajisia. Osa ranta-alueista on soistunut erilaisiksi nevoiksi ja luhdiksi.
Aapasuoalueen keskiosassa on karuhkoja nevoja. Mielikköjärvien ranta-alueilta löytyy ruohoista rimpinevaa, ja rimpisyys leimaa myös maatuvien tulvauomien varsia. Suoalueen halki kulkee pajukkoinen puro, jonka ympärillä on sara- ja ruoholuhtaa. Reunarämeet ovat mm. vaivaiskoivurämettä.
Lehtimetsät vallitsevat jokivarressa alueen eteläosassa. Niiden kasvillisuudessa näkyy tulvavaikutteisuus metsävarpujen vähäisyytenä ja erilaisten ruohojen runsautena. Paikoin löytyy myös lehtomaista kasvillisuutta. Osa rantametsistä on soistunut korviksi.
Alueen luonne ja merkitys
Ivalojoen suiston pesimälinnusto on Inarin Lapin olosuhteisa monipuolinen, mutta alueen merkitys on vielä suurempi muuttavien vesilintujen lepäily- ja kerääntymisalueena.
Alueella on merkittävä suokohde. Laajat tulvaniityt ovat harvinaisia pohjoisimmassa Lapissa.
Alueella on loma-asuntoja 38 kpl.
Säännöstelystä johtuvat vedenkorkeusvaihtelun avovesikauden aikaiset muutokset aiheuttavat suurimmat vaikutukset rantavyöhykkeeseen. Rannan yläosan kasvillisuudelle soveltuvat alueet ovat kaventuneet. Lisäksi korkeat vedenkorkeudet säännöstelyn ylärajalla ovat lisänneet rantojen kulumista. Säännöstelystä aiheutuva vedenpinnan nousu tuhoaa useimpina vuosina lintujen pesiä tulvaniityiltä.
Myös tulvasuojelulla on vaikutusta alueen luonnontilaan. Natura-alueella on rantoja suojattu noin 1,6 km. Natura-alueen sisälle on suunniteltu uusia rantojensuojauksia Nirvamellasta ylöspäin molemmin puolin jokea yhteensä noin 2 km.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Ivalojoen suiston suot kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO).
Vesialueen osalta noudatetaan vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Maa-alueilla toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki.
Kaavalla voidaan turvata nykyiset rakennusoikeudet.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 150 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 8.43 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 383 |
| 6450 | pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt | 210 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 110 |
| 7310 | aapasuot | 160 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 60 |
| 91D0 | puustoiset suot | 70 |
| 91E0 | alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) | 11 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A094 | sääksi | Pandion haliaetus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A277 | kivitasku | Oenanthe oenanthe |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 1962 | laaksoarho | Moehringia lateriflora |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.