Inkoon saaristo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Natura-kohde sijaitsee Inkoon ulkosaaristossa ja siihen sisältyy useita saaria ja luotoja. Saarista Hovskär, Stora Fagerön lounaisosa ja Fagerögrund on rajattu alueen ulkopuolelle. Natura-alueeseen kuuluu ainoastaan Timmerön luonnonsuojelualueen vesialue.
Alueella on rikas ja monipuolinen linnusto.
Natura-kohteen saaret ja luodot ovat pääasiassa vähäpuustoisia ja kallioisia. Poikkeuksena on Stora Fagerö, jossa on harjuselännettä, muinaisrantoja, särkkämuotoja ja hiekkarantoja.
Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.
Alueen luonne ja merkitys
Pääosa alueeseen sisältyvistä saarista ja luodoista oli Inkoon saariston vahvistamatta jätetyssä osayleiskaavaluonnoksessa merkitty suojelualueiksi (SL). Kaavaluonnoksessa virkistysalueiksi merkittyjä Natura-kohteeseen sisältyviä alueita ovat Estgrunden, Tuvorna ja Stora Fagerö.
Stora Fagerö on metsäinen saari, jonka rannat ovat osittain hiekka- ja osittain somerikkorantoja. Saaren luonto on monipuolista. Pohjoisosassa on vanhempaa kuivan kankaan männikköä, itäosassa vanhahkoa kuusimetsää. Arvokkaimmat alueet löytyvät Fageröbalgetin ympäriltä. Fageröbalgetin länsipuolella on kuusivaltaista vanhaa metsää, jossa on myös vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lahopuuta on melko paljon. Fageröbalgetin pohjoisosassa on vesitaloudeltaan luonnontilainen luhtainen tervaleppämetsikkö, joka sijaitsee korven ja ruovikkoisen rannan välissä.
Aiemmin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita ovat Timmerö vesialueineen, Ådgrundet, Rönngrundet ja Fiskagrundet sekä Barön selän linnustonsuojelualue.
Natura -alueen kaakkoisosassa Hästenin lähistöllä tavataan yksittäisiä harmaahylkeitä.
Alue on erityisesti linnuston kannalta merkittävä. Alueella pesivät mm. räyskä, riskilä, selkälokki, karikukko ja lukuisa joukko kala- ja lapintiiroja.
Natura-alueeseen sisältyy 135 hehtaaria maa-alueita ja jo perustettuun luonnonsuojelualueeseen kuuluva vesialue, jonka pinta-ala on 68 hehtaaria.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Natura-kohteen toteutuskeinona on niiden alueiden osalta, joita ei ole rauhoitettu, rakennuslain mukainen vahvistettava yleiskaava.
Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1110 | vedenalaiset hiekkasärkät | 0.5 |
| 1170 | riutat | 2 |
| 1230 | atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot | 18.9 |
| 1610 | itämeren harjusaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuus sekä vedenalainen kasvillisuus | 59 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 2 |
| 1640 | itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta | 0.5 |
| 6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.1 |
| 8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 0.8 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 3.2 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 0.4 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.2 |
| 1220 | kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus | 2 |
| 1210 | rantavallien yksivuotinen kasvillisuus | 4 |
| 1620 | itämeren boreaaliset luodot ja saaret | 30 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A066 | pilkkasiipi | Melanitta fusca |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A063 | haahka | Somateria mollissima |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A202 | riskilä | Cepphus grylle |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.