Hötölamminneva

Alueen kuvaus

Hötölamminnevan alue käsittää niminevan ohella kolme muuta erillistä neva-aukeaa, joita eristää toisistaan pääosin karut mäntyvaltaiset kankaat. Kangasmetsät on uudistettu liki kauttaltaan 30 vuoden sisällä. Vanhaa metsää löytyy vain pieniltä ja eristetyiltä suosarakkeilta, Saarenmaan korvelta sekä Hötölammin eteläpuoleiselta kankaalta. Saarenmaankorvella löytyy luonnontilaisia vanhoja mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia sekä vanhoja sekametsiä. Sekametsiä esiintyy varsinkin reunaosilla. Alueella on kohtuullisesti keloja ja pökkelöitä, mutta maa- ja liekopuita on varsin vähän. Hötölammin eteläpuolinen kangas on erityisen näyttävä, kalliokkoinen ja vanhaa metsää kasvava. Puustossa on edellisen sukupolven puita ja keloja esiintyy myös yleisesti.

Peruskalliopaljastumat ja suuret siirtolohkareet ovat kohteella yleisiä ja maisemallisesti näyttäviä. Avosuot ovat etupäässä karuja ja rahkaisia lyhytkorsinevoja sekä rimpinevoja. Mesotrofisempaa rimpinevaa esiintyy Kortenevalla ja Mittarinevalla, missä mm. siniheinä kasvaa runsaasti. Soiden reuna-alueet ovat laajalti rahkarämeitä.

Kohteen kasvilajistoon kuuluu mm. rusko- ja valkopiirtoheinä, konnanlieko, rimpivihvilä, äimä- ja tähtisara, punakämmekkä sekä vaivero. Linnustoon kuuluu mm. laulujoutsen, kurki, palokärki, lapinharakka, tuuli-, hiiri-, kana- ja varpushaukka sekä uhanalainen laji. Metsäpeuroja esiintyy alueella.

Luontodirektiivin luontotyypeistä kohteella esiintyy mm. humuspitoiset lammet ja järvet (8 ha), vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat mäntyvaltaiset metsät, vanhat havupuusekametsät ja vanhat havu-lehtipuusekametsät.

Alueen luonne ja merkitys

Kohde on laaja aapasuo metsäsarakkeineen. Alue on hyvin luonnontilassa säilynyt lukuunottamatta metsätalouskäytössä olleet metsäsarakket sekä muutamat suoalueet, jotka ovat ojitettuja. Alue on sekä linnustollisesti että kasvistollisesti hyvin arvokas ja se kuuluu myöskin metsäpeuran esiintymisalueisiin.



3.3. Muut tärkeät lajit: ruskopiirtoheinä, rimpivihvilä ja punakämmekkä ovat alueellisesti uhanalaisia ja muut lajit merkinnällä D ovat muuten harvinaisia ja tärkeitä.

Pääosa alueen sisään jäävistä metsistä on nuoria viljelymetsiä. Pellonkuivatus saattaa vaikuttaa Juurikkalamminnevaan.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Hötölamminneva kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Saarenmaankorpi kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Ohjelma-alueiden välillä on lisätty suo- ja metsäalueita. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit