Hirvisuo
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Hirvisuon Natura-alue käsittää laajoista, rimpisistä aapasoista ja niiden välisistä keidassoista muodostuneen suosysteemin. Suot ovat valtaosin säilyneet hyvin luonnontilaisina.
Hirvisuo on hyvin laaja suosysteemi, jossa vallitsevina ovat erilaiset aapasuomassiivit. Alue on hyvin tasaista vedenjakajaseutua ja suot ovat vallitsevasti karuja, oligotrofisia. Alueen aapasoille ovat tyypillisiä monissa kohdissa tavattavat virtauksen haarakohtiin syntyneet laajat avovetiset rimmet. Joillakin vedenjakajakohdilla on myös selkeitä, usein lähes konsentrisia keidassuomassiiveja aapasoiden keskellä. Suon etelälaidassa on matala Palokankaan lajittunut saumamuodostuma, josta levinneet hiekkaiset rantavallit antavat suon eteläosille muusta alueesta poikkeavan luonteen. Täällä eteläosissa maalajit ovat hyvin läpäiseviä ja maapeitekerrokset paksumpia kuin muualla suolla. Näin täällä pohjaveden muodostumis- ja purkautumisprosessit ovat merkittäviä. Vettä suotautuu pohjavesiin suojelualueen eteläpuolisen Palokankaan lisäksi laajasti myös suon etelälaidan hyvin ohutturpeisilta soilta. Täällä tavataankin laajasti erikoisia, vesitilanteeltaan vaihtelevia soita, etenkin tupasluikkavaltaisia lyhytkorsinevoja, kanervavaltaisia kangasrämeitä sekä kausittain kuivuvia ruopparimpinevoja.
Hirvisuon metsistä valtaosa on soistuneita EVT- ja VMT-männiköitä, kangasrämeitä ja näiden eriasteisesti soistuneita välimuotoja. Metsäalueille on tyypillistä hyvin pienipiirteinen kangasrämeiden ja soistuneiden kankaiden vaihtelu. Hirvisuon metsät ovat pääosin entisiä talousmetsiä.
Alueen luonne ja merkitys
Linnustollisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä, laaja ja rimpinen aapasuo.
Osa kohtien 3.2.a ja 3.2.b lajihavainnoista yli 10 v. vanhoja (Huttunen 1984).
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
-luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
-luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Soidensuojelualue, laki n:o 76/81.Suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 175 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.6 |
| 7110 | keidassuot | 360 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 4.4 |
| 7230 | letot | 0.01 |
| 7310 | aapasuot | 3212 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 37 |
| 91D0 | puustoiset suot | 319 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A152 | jänkäkurppa | Lymnocryptes minimus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A170 | vesipääsky | Phalaropus lobatus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A876 | teeri | Lyrurus tetrix tetrix |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| 1983 | lapinsirppisammal | Hamatocaulis lapponicus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.