Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva on laaja Vaasan ja Keski-Suomen läänien rajoille sijoittuva merkittäviä suoja pienvesiarvoja käsittävä luontokokonaisuus. Alue koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Erityisen merkillepantavaa on vesitaloudeltaan luonnontilaisten puustoisten soiden (neva-, sara-, tupasvilla-, isovarpu-, korpi- ja kangasrämeet sekä myös mustikka- ja muurainkorvet) runsaus etenkin alueen keski- ja eteläosassa. Suoluonto on pääosin karua, mutta mesotrofisiakin alueita löytyy. Aluekokonaisuuteen pienvesiluontoon kuuluu edustavia puroja, keskimäärin noin 5 m leveä Punsanjoki ja noin 20 lampea, joista valtaosa on varsin luonnontilaisia. Lammet ovat niukkaravinteista ja kirkasvetistä Kokko-Valkeista lukuunottamatta humusvetisiä.
Alueen pohjoisosassa sijaitseva Haukisuon-Härkäsuon alue kuuluu eteläisten aapasoiden alueeseen, joskin aapasoiden piirteet ovat paikoin melko heikosti kehittyneitä. Härkäsuon eteläosassa ja pienialaisesti keskiosissa suo on lähempänä heikosti kehittynyttä keidassuota. Haukisuo-Härkäsuon suoluonto on karua, joskin Haukisuonkankaan koillisosassa on pienialainen mesotrofinen kuvio. Haukisuo-Härkäsuon pohjoisosalle tyypillisiä ovat laajat avosuot, kun taas sen eteläosaa luonnehtii soiden keskellä olevien pienehköjen-keskikokoisten kivennäissaarekkeiden runsaus ja tästä johtuva soiden pienipiirteisyys. Kokonaisuudessaan Haukisuo-Härkäsuon sekä niiden kaakkoispuolella sijaitsevan Säynäsnevan alueita luonnehtivat laajat lyhytkorsineva-alueet sekä vähäpuustoiset nevarämeet tupasvillarämelaiteineen. Alueen monimuotoisuutta nostaa myös kiemurteleva Punsanjoki, jonka varteen Punsankosken eteläpuolelle on muodostunut pienialainen keskirehevä boreaalinen metsäluhta.
Suoluonnoltaan erityisen arvokas on Kukkonevan-Tynnyrinevan alue, jolta löytyy vallitsevien karujen neva- ja rämetyyppien lisäksi useita oligo-mesotrofisia rimpisiä suursaranevoja sekä Lemetinpuroon loivasti laskeva pienialainen mesotrofinen nevaräme. Kukkoneva-Tynnyrinevan alueella kasvaa mm. punakämmekkää, mähkää, konnanliekoa ja kultasirppisammalta. Aluekokonaisuuden eteläosien suoluontoa rikastuttavat suuresti sekä Kukkoneva-Tynnyrinevaan liittyvä Lemetinpuro-Sopenpuro että kohteen kaakkoisosassa sijaitseva Kolokkolammen laskupuro. Lemetinpuro-Sopenpuron ympäristössä on mm. luhtaista korpea, mesotrofinen nevaräme, luonnontilaista sekametsää ja pienialainen luhtavaikutteinen nevakorpi. Sopenpuron varrella on mm. muurainkorpea, neva- ja tupasvillarämettä ja laaja-alaisia, osin luhtavaikutteisia suursaranevoja.
Koko aluekokonaisuus on ollut intensiivisten hakkuiden kohteena, ja valtaosa kangasmaiden metsistä onkin 20-50 -vuotiaita, varttuvia puolukka- ja kanervatyypin kasvatusmetsiä. Luonnonmetsiä alueelta löytyy vain pienialaisina sirpaleina.
Alueen luonne ja merkitys
Laaja vesitaloudeltaan varsin luonnontilaisena säilynyt alue, jonka olennaisia piirteitä ovat ojittamattomat suot, kivennäismaiden ja soiden välisten ekologisesti merkittävien reunavyöhykkeiden suuri määrä, luonnontilansa kohtalaisen hyvin säilyttäneet lukuisat lammet ja purot sekä tiestön vähäisyydestä johtuva erämainen luonne. Alueella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut alueellisesti uhanalaiset kasvilajit.
- Ensisijaisena uhkana on metsäntalous lähinnä ojitukset ja metsänhakkuut. Alue tulisi säilyttää kokonaisuudessaan ojitustoiminnan ulkopuolella. Mahdolliset metsänhakkuut tulisi suunnitella niin, että vähintäänkin metsälain mukaiset avainbiotoopit jätettäisiin metsänkäsittelyn ulkopuolelle.
Suojelutavoitteen määrittely:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimepitein
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Suojeluohjelmat ja -selvitykset: -
- Uusi kohde
Suojelun toteutuskeinot:
- Haukisuo-Härkäsuo: Luonnonsuojelulaki
- Muu alue: Metsälaki, maa-aineslaki, vesilaki, rakennuslaki (tarpeen vaatiessa luonnonsuojelulaki)
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 0.8 |
| 3110 | hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 26 |
| 3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 40 |
| 3210 | fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 6.2 |
| 3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 4.5 |
| 7110 | keidassuot | 495 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 21 |
| 7310 | aapasuot | 740 |
| 9010 | boreaaliset luonnonmetsät | 20 |
| 91D0 | puustoiset suot | 400 |
Suojelun perusteena olevat lajit
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A099 | nuolihaukka | Falco subbuteo |
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A338 | pikkulepinkäinen | Lanius collurio |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A241 | pohjantikka | Picoides tridactylus |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A456 | hiiripöllö | Surnia ulula |
| A108 | metso | Tetrao urogallus |
| A223 | helmipöllö | Aegolius funereus |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A104 | pyy | Bonasa bonasia |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A215 | huuhkaja | Bubo bubo |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A264 | koskikara | Cinclus cinclus |
| A236 | palokärki | Dryocopus martius |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.