Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0900093
Pinta-ala
2472 ha
Alueet
Soini, Karstula
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva on laaja Vaasan ja Keski-Suomen läänien rajoille sijoittuva merkittäviä suoja pienvesiarvoja käsittävä luontokokonaisuus. Alue koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Erityisen merkillepantavaa on vesitaloudeltaan luonnontilaisten puustoisten soiden (neva-, sara-, tupasvilla-, isovarpu-, korpi- ja kangasrämeet sekä myös mustikka- ja muurainkorvet) runsaus etenkin alueen keski- ja eteläosassa. Suoluonto on pääosin karua, mutta mesotrofisiakin alueita löytyy. Aluekokonaisuuteen pienvesiluontoon kuuluu edustavia puroja, keskimäärin noin 5 m leveä Punsanjoki ja noin 20 lampea, joista valtaosa on varsin luonnontilaisia. Lammet ovat niukkaravinteista ja kirkasvetistä Kokko-Valkeista lukuunottamatta humusvetisiä.



Alueen pohjoisosassa sijaitseva Haukisuon-Härkäsuon alue kuuluu eteläisten aapasoiden alueeseen, joskin aapasoiden piirteet ovat paikoin melko heikosti kehittyneitä. Härkäsuon eteläosassa ja pienialaisesti keskiosissa suo on lähempänä heikosti kehittynyttä keidassuota. Haukisuo-Härkäsuon suoluonto on karua, joskin Haukisuonkankaan koillisosassa on pienialainen mesotrofinen kuvio. Haukisuo-Härkäsuon pohjoisosalle tyypillisiä ovat laajat avosuot, kun taas sen eteläosaa luonnehtii soiden keskellä olevien pienehköjen-keskikokoisten kivennäissaarekkeiden runsaus ja tästä johtuva soiden pienipiirteisyys. Kokonaisuudessaan Haukisuo-Härkäsuon sekä niiden kaakkoispuolella sijaitsevan Säynäsnevan alueita luonnehtivat laajat lyhytkorsineva-alueet sekä vähäpuustoiset nevarämeet tupasvillarämelaiteineen. Alueen monimuotoisuutta nostaa myös kiemurteleva Punsanjoki, jonka varteen Punsankosken eteläpuolelle on muodostunut pienialainen keskirehevä boreaalinen metsäluhta.



Suoluonnoltaan erityisen arvokas on Kukkonevan-Tynnyrinevan alue, jolta löytyy vallitsevien karujen neva- ja rämetyyppien lisäksi useita oligo-mesotrofisia rimpisiä suursaranevoja sekä Lemetinpuroon loivasti laskeva pienialainen mesotrofinen nevaräme. Kukkoneva-Tynnyrinevan alueella kasvaa mm. punakämmekkää, mähkää, konnanliekoa ja kultasirppisammalta. Aluekokonaisuuden eteläosien suoluontoa rikastuttavat suuresti sekä Kukkoneva-Tynnyrinevaan liittyvä Lemetinpuro-Sopenpuro että kohteen kaakkoisosassa sijaitseva Kolokkolammen laskupuro. Lemetinpuro-Sopenpuron ympäristössä on mm. luhtaista korpea, mesotrofinen nevaräme, luonnontilaista sekametsää ja pienialainen luhtavaikutteinen nevakorpi. Sopenpuron varrella on mm. muurainkorpea, neva- ja tupasvillarämettä ja laaja-alaisia, osin luhtavaikutteisia suursaranevoja.



Koko aluekokonaisuus on ollut intensiivisten hakkuiden kohteena, ja valtaosa kangasmaiden metsistä onkin 20-50 -vuotiaita, varttuvia puolukka- ja kanervatyypin kasvatusmetsiä. Luonnonmetsiä alueelta löytyy vain pienialaisina sirpaleina.

Alueen luonne ja merkitys

Laaja vesitaloudeltaan varsin luonnontilaisena säilynyt alue, jonka olennaisia piirteitä ovat ojittamattomat suot, kivennäismaiden ja soiden välisten ekologisesti merkittävien reunavyöhykkeiden suuri määrä, luonnontilansa kohtalaisen hyvin säilyttäneet lukuisat lammet ja purot sekä tiestön vähäisyydestä johtuva erämainen luonne. Alueella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut alueellisesti uhanalaiset kasvilajit.

- Ensisijaisena uhkana on metsäntalous lähinnä ojitukset ja metsänhakkuut. Alue tulisi säilyttää kokonaisuudessaan ojitustoiminnan ulkopuolella. Mahdolliset metsänhakkuut tulisi suunnitella niin, että vähintäänkin metsälain mukaiset avainbiotoopit jätettäisiin metsänkäsittelyn ulkopuolelle.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimepitein

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset: -

- Uusi kohde



Suojelun toteutuskeinot:

- Haukisuo-Härkäsuo: Luonnonsuojelulaki

- Muu alue: Metsälaki, maa-aineslaki, vesilaki, rakennuslaki (tarpeen vaatiessa luonnonsuojelulaki)

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
9080 fennoskandian metsäluhdat 0.8
3110 hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 26
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 40
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 6.2
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 4.5
7110 keidassuot 495
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 21
7310 aapasuot 740
9010 boreaaliset luonnonmetsät 20
91D0 puustoiset suot 400

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A767 uivelo Mergellus albellus
A127 kurki Grus grus
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A166 liro Tringa glareola
A193 kalatiira Sterna hirundo
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A108 metso Tetrao urogallus
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A054 jouhisorsa Anas acuta
A104 pyy Bonasa bonasia
A039 metsähanhi Anser fabalis
A215 huuhkaja Bubo bubo
A222 suopöllö Asio flammeus
A264 koskikara Cinclus cinclus
A236 palokärki Dryocopus martius
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia.

Julkaisija

ELY-keskukset