Ahvenkoskenlahti

Alueen kuvaus

Ahvenkoskenlahti on Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla, Kymijoen läntisimmän suuhaaran edustalla sijaitseva pitkä merenlahti. Alueen kallioperä on rapakivigraniittia ja maaperä hienosedimenttitasankoa. Rantalueet ovat tasankoa, jossa korkeusvaihtelu jää alle viiden metrin.



Lahden länsirantaa reunustaa poikkeuksellisen leveä, luonnontilainen ruovikko ja suursaravaltainen rantaniittyvyöhyke, joka vaihettuu rannassa lehtomaiseksi, kauaksi rantaviivasta levittäytyneeksi puna-ailakki -tyypin (LT) tervaleppärantametsäksi. Jokisuussa on useiden uomien ja saarten muodostama deltamainen suisto. Saarista suurimmat, Nätholmen ja Alholmen, ovat luoteisosiltaan rannoiltaan eroosion kuluttamaa, kookasta tervaleppää kasvavaa rantalehtoa, jossa mm. lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) esiintyy huomattavan runsaana. Lehtokasvillisuus vaihettuu pensoittuneeksi, suurruohovaltaiseksi tulvametsäksi ja edelleen kaakkoisosassa laajaksi ruovikoksi. Rantaniityissä on erotettavissa leveä tupassara (Carex nigra ssp. juncella) - suomyrtti (Myrica gale) - kiiltopaju (Salix phyllicifolia) -vyöhyke, jossa paikoittain esiintyy runsaasti myös siniheinää (Molinia caerulea), sekä ulompana piukkasara (C. elata) - terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) - järviruoko (Phragmites australis) -valtainen vyöhyke. Ruovikkovyöhykkeen muodostavat tiheät järviruoko- ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) -kasvustot. Ahvenkosken alapuolisissa kovapohjaisissa uomissa ja länsirannan eteläosassa (Söderstrand) sekä lahden koillisrannalla esiintyy paikoin myös edustavaa kivikkorantojen kasvillisuutta (erikoisuuksia mm. rantatyräkki, isohierakka, punalatva).



Alueella olevilla useilla saarilla ja luodoilla esiintyy lokkilinnuston lisäksi monipuolinen maalinnusto.

Alueen luonne ja merkitys

Ahvenkoskenlahti on ainoita eteläisen Suomen laajoja luonnontilaisia jokisuistoja. Lahden länsirantaa reunustavat poikkeuksellisen laajat ruovikot ja suursaravaltaiset rantaniityt. Alueen kasvistoon kuuluvat mm. isohierakka, rantatyräkki ja hentonäkinruoho (Najas tenuissima). Kymijoen suistossa aivan lahden yläosassa on tavattu alueen kasviharvinaisuus, hukkariisi (Leersia oryzoides), sekä Ahvenkosken padon alapuolisesta, ajoittain kuivasta sivu-uomasta punalatva (Eupatorium cannabinum).



Linnuston runsain ja edustavin ryhmä on vesilinnut. Harvinaisimmat lajit puolestaan kuuluvat ruovikkoa suosiviin lintulajeihin. Ahvenkoskenlahti on huomattavan tärkeä muutonaikainen levähdysalue ja sen kalataloudellinenkin arvo on suuri.



Alueen luoteisosassa lintuvesirajaukseen liittyy venesatama-alue ja veneväylä, joka kulkee jokisuun suistoalueella rajauksen sisällä. E18 moottoritie kulkee Ahvenkoskenlahden pohjoispuolitse.



Itärannalla on suojelurajaukseen kuulumattomalla osalla huomattavan paljon loma-asuntoja. Myös länsirannalla on joitakin rakennuksia, mutta ryteikköisenä ja vaikeasti kuljettavana tämä osa on suurimmaksi osaksi hyvin rauhallinen.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Ahvenkoskenlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.7.).



Sen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla sekä ainakin maa-alueilla luonnonsuojelulailla. Osa alueesta on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueeksi.

Suojelun perusteena olevat lajit