Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
  • 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
  • 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat ladattavissa Avoin tieto -palvelusta: Ladattavat paikkatietoaineistot

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus -opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen pohjavesialueet on vuosina 2018-2021 luokiteltu uudistuneen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiseksi. Pohjavesialueiden tiedot on tallennettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (syke.fi/avointieto). Pohjavesialueiden valtakunnallinen paikkatietokanta päivittyy vain kahdesti vuodessa, joten viimeisimmät muutokset ovat nähtävillä vasta joulukuussa 2021. Alla on kaikkien pohjavesialueiden ajantasaiset pdf-muotoiset kartat kunnittain jaoteltuna.

Pohjavesialueet rajataan ja luokitellaan parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. ELY-keskus voi muuttaa pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia uuteen tietoon perustuen. Pohjavesialueen rajausta tai luokitusta voidaan muuttaa esimerkiksi, mikäli vedenotto alueelta alkaa tai loppuu tai saadaan uutta tietoa alueen hydrogeologiasta tai pohjavedestä riippuvaisista ekosysteemeistä. Pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksista järjestetään aina kuuleminen.

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uuden luokituksen mukaiset pohjavesialueet kunnittain

Alajärvi

Alavus

Evijärvi

Halsua

Ilmajoki

Isojoki

Isokyrö

Kannus

Karijoki

Kauhajoki

Kauhava

Kaustinen

Kokkola

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Kuortane

Kurikka

Laihia

Lappajärvi

Lapua

Lestijärvi

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersöre

Perho

Pietarsaari

Seinäjoki

Soini

Teuva

Toholampi

Uusikaarlepyy

Vaasa

Veteli

Vimpeli

Vöyri

Ähtäri

Pohjavesialueet kartalla

Kunnan nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan ko. kunnan pohjavesialueisiin Paikkatietoikkuna-karttapalvelussa. Karttaa voi liikuttaa ja tarkentaa. Pohjavesialueille on määritelty esitysmittakaavat Paikkatietoikkunan karttaikkunassa. Tämä johtaa siihen, että zoomatessa karttaa tätä pienempään mittakaavaan pohjavesialuerajat häviävät karttaikkunasta.

Tarkempia tietoja kustakin pohjavesialueesta saa klikkaamalla karttaa ko. pohjavesialueen kohdalta. Karttaikkunan alareunasta voi käydä vaihtamassa pohjakartaksi maastokartan ko. painikkeella.

Julkaistu 18.8.2021 klo 8.32, päivitetty 15.3.2022 klo 11.41
Julkaistu 7.7.2022 klo 11.24, päivitetty 7.7.2022 klo 11.23