Hyppää pääsisältöön

Otsonikerroksen suojelu on kansainvälisen ympäristönsuojelun menestystarina

Otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä on onnistuttu vähentämään maailmanlaajuisesti ja otsonikerros on vähitellen toipumassa.
Kuva
Aurinko ja pilviä sinisellä taivaalla.
© AdobeStock

Otsonikato

Yläilmakehän otsonikerros suojelee maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä, joka lisää ihosyöpiä ja silmäsairauksia sekä vaikuttaa haitallisesti maa- ja vesiekosysteemeihin. 1970-luvulla havaittiin, että ihmisten tuottamat kemikaalit tuhoavat otsonikerrosta. 

Otsonikerrosta heikentäviä aineita on käytetty mm. ponnekaasuina, kylmäaineina, solumuoveissa, sammutusaineina ja liuottimina. Kun otsonikerrosta heikentävää ainetta pääsee yläilmakehään, käynnistyy tapahtumaketju, jossa yksikin klooriatomi pystyy hajottamaan valtavan määrän otsonia. 

Otsonikerrosta heikentävät aineet

Otsonikerrosta heikentäviä aineita ovat mm. 

  • kylmäaineina ja solumuovien paistutusaineina käytetyt kloorifluorihiilivedyt eli CFC-yhdisteet (nk. freonit, esim. kylmäaineet R-12 ja R-502), 
  • kylmäaineina ja solumuovien paistutusaineina käytetyt osittain halogenoidut hiilivedyt eli HCFC-yhdisteet (esim. kylmäaine R-22),
  • sammutusaineina käytetyt halonit
  • tuholaistorjunnassa käytetty metyylibromidi

Otsonikerrosta heikentäville aineille on olemassa korvaavia aineita tai menetelmiä lähes kaikissa käyttökohteissa. Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää enää tietyissä laboratorioanalyyseissä sekä sammutuslaitteissa kriittisissä käyttökohteissa.

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevista rajoituksista löydät lisää tietoa sivulta F-kaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet. EU:ssa otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä säädellään asetuksella 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus).  

Tavoitteena myös ilmastonmuutoksen hillintä

Otsonikerrosta heikentävät aineet ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja, eli otsonikerroksen suojelusopimuksella on samalla hillitty ilmastonmuutosta. Otsonikerrosta heikentäviä aineita on useissa käyttötarkoituksissa korvattu fluoratuilla kasvihuonekaasuilla eli F-kaasuilla, erityisesti HFC-yhdisteillä. Ne eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Useimpiin käyttötarkoituksiin on kehitetty korvaavia menetelmiä, jotka ovat turvallisia otsonikerrokselle eivätkä vaikuta ilmaston lämpenemiseen. Otsonikerroksen suojelusopimuksen tavoitteeksi tuli virallisesti myös ilmastonmuutoksen hillintä, kun F-kaasut otettiin mukaan Montrealin pöytäkirjan säätelyyn vuodesta 2019 alkaen.

HFC-yhdisteet mukaan Montrealin pöytäkirjaan - Kigalin muutos

HFC-yhdisteiden käytön ja tuotannon vähentämisestä sovittiin vuonna 2016 Kigalissa hyväksytyllä Montrealin pöytäkirjan muutoksella. Se tuli voimaan maailmanlaajuisesti 1.1.2019. Eri maaryhmillä on erilaiset vähennysaikataulut.

EU-maissa HFC-yhdisteitä koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaasuista, jäljempänä F-kaasuasetus. Sillä toteutetaan pöytäkirjan muutoksen velvoitteet ja se on osin Montrealin pöytäkirjaa tiukempi. Lisää tietoa F-kaasujen sääntelystä löytyy sivulta F-kaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet ja niiden päästöistä sivulta F-kaasut ja niiden päästöt

Maapallon lämpötilan nousun hillitseminen edellyttää kansainvälisiä toimia. Montrealin pöytäkirjan muutos on yksi merkittävä toimi matkalla kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen.

HFC-yhdisteitä koskevat vähennysaikataulut Kigalin muutoksessa
  teollisuusmaat kehitysmaat
(ryhmä 1)
kehitysmaat 
(ryhmä 2**)
perustaso (vuodet ja
lähtökohta)
2011-2013 keskimääräinen HFC kulutus 2020-2022 keskimääräinen HFC kulutus 2024-2026 keskimääräinen HFC kulutus

osuus otsonikerrosta
heikentävistä aineista
(HCFC), jotka ovat
edelleen käytössä ja
huomioidaan perustason
laskennassa

15% perustasosta* 65% perustasosta 65% perustasosta
jäädytysvuosi - 2024: 100% perustasosta 2028: 100% perustasosta
1. askel 2019: 90% 2029: 90% 2032: 90%
2. askel 2024: 60% 2035: 70% 2037: 80%
3. askel 2029: 30% 2040: 50% 2042: 70%
4. askel 2034: 20%    
phase-down lopputaso 2036 ja sen jälkeen: 15% 2045 ja sen jälkeen: 20% 2047 ja sen jälkeen: 15%

*Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Tadzhikistan, Uzbekistan: HCFC:n osuus perustasossa 25%, ensimmäiset vähennysaskeleet 5% vähennys 2020 ja 35% vähennys 2025. **Ryhmä 2: Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Saudi-Arabia, Oman, Qatar, Intia, Iran, Irak, Pakistan.

Otsonikerroksen tulevaisuus

Otsonikerroksen palautumisen arvioidaan kestävän useita vuosikymmeniä, koska sitä tuhoavat aineet säilyvät pitkään ilmakehässä. Suurimpia uhkia otsonikerrokselle maailmanlaajuisesti ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja sen vaikutukset otsonikerrokselle, päästöt ilmakehään olemassa olevista laitteista ja varastoista ja otsonikerrosta tuhoavien aineiden laiton tuotanto ja käyttö. 

Lisätietoja

Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien asioiden yhteinen sähköpostiosoite Suomen ympäristökeskuksessa: ODS.F-kaasut@syke.fi. 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)