Nagoyan pöytäkirja edistää maailman geenivarojen saatavuutta

Nagoyan pöytäkirja on kansainvälinen yleissopimus (ABS, Access and Benefit Sharing). Sen tehtävänä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Pääperiaate on, että valtioilla on täysi oikeus geenivaroihinsa ja päätösvalta siitä, millä ehdoilla niitä tarjotaan tutkimus- ja kehityskäyttöön. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Nagoyan pöytäkirja on Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (biodiversiteettisopimus, SopS 78/1994) (Finlex) alainen. Se hyväksyttiin biodiversiteettisopimuksen (CBD) osapuolikokouksessa vuonna 2010 ja astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli 1.9.2016.

Mitä geenivaroilla tarkoitetaan?

Geenivaroja ei Nagoyan pöytäkirjassa erikseen määritellä. Biodiversiteettisopimuksen (CBD 1992) mukaan geneettinen materiaali ja geenivarat määritellään seuraavasti: 

• Geneettinen materiaali tarkoittaa kasvi-, eläin-, mikrobi- tai muuta alkuperää olevaa ainesta, joka sisältää toiminnallisia perintötekijöitä.
• Geenivaroilla tarkoitetaan geneettistä ainesta, joka on tai saattaa olla arvokasta.

Biodversiteettisopimus, Convention on Biological Divercity CBD (www.cbd.int)

Käytännössä tämä tarkoittaa mitä tahansa biologista materiaalia, jos tutkimus- ja/tai tuotekehittely kohdistuu sen sisältämiin geeneihin tai niistä johdettaviin aineenvaihduntatuotteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus käyttää samaa määritelmää.

Parhaillaan käydään kansainvälisiä neuvotteluita siitä, millä tavalla geenivaroihin liittyvän digitaalisen sekvenssitiedon (digital sequence information; DSI) käytöstä voitaisiin jakaa hyötyjä. Päätös tästä on odotettavissa seuraavassa CBD-osapuolikokouksessa (COP-16) vuonna 2024 tai 2025.

Pöytäkirjan osapuolet

Nagoyan pöytäkirjan ratifioineet maat eli osapuolet löytyvät kansainvälisestä tiedonvälitysjärjestelmästä (ABSCH). Osa pöytäkirjan noudattamiseen liittyvistä määräyksistä on pantu täytäntöön Euroopan unionin asetuksella, joka on EU:n jäsenmaita sitova. Ohjeistus asetuksen soveltamisalasta on saatavilla suomeksi. Suomi on saattanut EU:n asetuksen voimaan geenivaralailla.

• ABSCH Access and Benefit-Sharing Clearing-House (absch.cbd.int)
• Euroopan unionin asetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014) (Eur-Lex)

Mitä Nagoyan pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluu?

Nagoyan pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikkien eliöryhmien, paitsi ihmisen, geenivarat kaikilta pöytäkirjan osapuolien maantieteellisiltä alueilta. Pöytäkirja ei ole voimassa kansainvälisillä merialueilla eikä Etelämantereella.

Kasvigeenivaroista pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikki muut kasvit, paitsi ne, jotka sisältyvät kansainvälisen kasvigeenivarasopimuksen (ITPGRFA) liitteeseen 1. Ennakkosuostumusvaatimus koskee geenivaroja, jotka on hankittu lokakuun 2014 jälkeen ja maista, jotka ovat pöytäkirjan osapuolia.

Kaikki pöytäkirjan osapuolet eivät aio säädellä geenivarojensa saatavuutta. Suomi ei rajoita omien geenivarojensa saatavuutta, vaan ne ovat vapaasti käytettävissä myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. Sen sijaan saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus.

Lisätietoja

Ylitarkastaja, dosentti Katileena Lohtander-Buckbee, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 390, geenivarat@syke.fi