Siirry sisältöön

Ecosystem services secure human life

Open Ecosystems serve people - and they do it for free settings options
Nature is an ally of mankind. Humanity cannot thrive without forests, waterways, sea, and wetlands. They give us food, oxygen, materials, and other prerequisites for life. Ecosystems also take care of many vital functions: the nutrient cycle, binding carbon, water regulation, and pollination. Healthy and diverse nature secures the material and mental well-being enjoyed by humans.
Kuva
Metsäpuro
A forest in its natural state absorbs the nutrients of runoff water and binds carbon. © Riku Lumiaro

Ecosystems serve people – and they do it for free

Benefits provided by nature for the benefit of humans are called ecosystem services. These free services can be maintained only if the ecosystems stay viable and functional. If we weaken the function of an ecosystem, the quantity or quality of the services that it produces can deteriorate. This has already been seen: damaged natural waters cannot produce the valuable fish that we want, a shortage of pollinators threatens crops of natural berries and agricultural plants.

The value of ecosystem services can also be measured in money. How much would it cost if we had to artificially bind the same amount of carbon from the atmosphere that the plant kingdom does? How costly would it be to replace caught fish with cultivated food or wood used in construction with other materials?

Three types of ecosystem services

Ecosystem services are divided into three classes: production services, regulatory and maintenance services, and cultural services. The most concrete of these are the production of food, raw materials, and materials. Ecosystem products that are important for Finns include wood and raw materials, as well as fish, berries fungi, game, and reindeer. Production of agricultural plants and domestic animals is also classified as production services. The reason for this is that agricultural production is dependent on both a functioning ecosystem on land as well as adequate water supplies, which are also regulated by ecosystems.

Kuva
Kimalainen omenankukalla
Kimalainen pölyttää omenankukkaa. © Riku Lumiaro

Veden säätely on esimerkki ekosysteemien tuottamista säätelypalveluista. Elävään maahan kertyvä humus ja multa pidättävät vettä ja estävät sitä hulahtamasta vauhdilla järveen tai jokeen. Näin vettä riittää viljelykasveille, vaikka sadetta ei vähään aikaan saataisikaan. Eloperäinen aines myös möyhentää maan kasveille sopivaksi. Maassa tapahtuu paljon muutakin elintärkeää: maaperäeliöt kierrättävät ravinteita takaisin kasvien käyttöön, sitovat typpeä ilmakehästä ja puhdistavat vettä. Kasvillisuuden tuottamia säätelypalveluita ovat esimerkiksi hapen tuotanto, hiilen sidonta ja ilman puhdistaminen.

Kulttuuripalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamia aineettomia hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnosta saadut elämykset ja inspiraatio, viihtyisä asuinympäristö sekä luonnontieteellinen tieto. Luonto on suomalaiselle tärkeä virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde ja luo myös edellytyksiä matkailuelinkeinolle. Suomalainen kulttuuriperintö ammentaa pitkälti luonnosta.

Ekosysteemipalvelut ovat uhattuina

Koska ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia, niitä ei ole osattu arvostaa. Ekosysteemipalveluille ei ole määritelty arvoa kansantalouden tilinpidossa eikä niitä ole otettu huomioon pitkän aikavälin taloudellisissa laskelmissa ja ennusteissa. Välinpitämättömyys on johtanut siihen, että ekosysteemejä on käytetty ja muutettu voimakkaasti. Ekosysteemien toiminnalle välttämätön biologinen monimuotoisuus on kaventunut.

Suomessa ekosysteemejä ovat heikentäneet eniten metsävarojen hyödyntäminen sekä maankäyttö ja sen muutokset. Metsien luontotyypeistä yhtäkään ei luokitella säilyväksi koko Suomessa, valtaosa on uhanalaisia. Tämä merkitsee, että metsien kyky pitää yllä metsille ominaisten lajien ja ekosysteemipalveluiden koko kirjoa on vaarantunut.

Kuva
Turvesuo-oja
Turvesuolta valuu suodatuksesta huolimatta veden samentavaa kiintoainesta alapuolisiin vesistöihin. © Riku Lumiaro

Vielä huonommin on käynyt soille, joiden pinta-alasta ojitus on hävittänyt yli puolet. Ojitus on heikentänyt soiden kykyä pidättää vettä ja lieventää siten tulvia sekä turvata alapuolisten alueiden tasainen vedensaanti. Ojittamattomat suot myös sitovat valumavesien ravinteita ja humusaineita, mikä ehkäisee vesien rehevöitymistä ja samentumista. Tummumisen myötä monen järven lohikala- ja muikkukannat ovat merkittävästi taantuneet. Näille soiden tarjoamille palveluille olisi nyt kysyntää, kun ilmastonmuutos tuo meille lisää sekä rankkasateita että kuivuusjaksoja.

Ekosysteemipalveluiden heikkenemisvaaraan herätään usein kovin myöhään. Siinä vaiheessa kun palvelu on silmin nähden heikentynyt, ekosysteemissä on jo tapahtunut suuria ja vaikeasti korjattavia muutoksia. Pölyttäjien väheneminen on kuin jäävuoren huippu: se kertoo, että maaseudun elinympäristöjen hoidossa on jotain vialla ja että vika vaikuttaa luultavasti moneen muuhunkin eliöryhmään.

Palveluiden turvaaminen kannattaa

Ekosysteemipalvelut kytkeytyvät tiiviisti luonnon hyvinvointiin. Ei ole olemassa poppakonstia, jonka turvin voisimme sekä kohdella luontoa holtittomasti että samaan aikaan turvata luonnon tuottamat palvelut. Tämä on onneksi jo oivallettu. On tiedostettu, että luontokadon estäminen on yhtä tärkeää ihmiskunnan tulevaisuudelle kuin ilmastonmuutoksen torjunta.

Kuva
Esteetön lahtopolku Viikissä.
Lähiluonto ei pelkästään virkistä vaan se myös tutkitusti edistää terveyttä lisäämällä vastustuskykyä tulehdussairauksia vastaan ja alentamalla verenpainetta. © Riku Lumiaro

Koska ekosysteemit palvelevat meitä paikallisesti, meidän kannattaa vaalia lähiluontoa myös oman itsemme takia. Mitä terveempi ja monimuotoisempi luonto meitä ympäröi, sitä varmemmin saamme nauttia runsaista ja monipuolisista ekosysteemipalveluista.

Lue aiheesta lisää

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Tutustu myös

Luonnontila.fi
Suomen keskeisimmät ekosysteemipalvelut
Siirry