Vahterpään fladat

Alueen kuvaus

Vahterpään pitkän niemen kärjessä sijaitseva ranta- ja vesialuekokonaisuus. Alue koostuu kahdesta fladasta (Hamnfladan ja Furufladan), kluuvijärvestä (Lillfladan) sekä Hamnfladanin ja Lillfladanin ranta-alueista.



Kumpikin flada on toisesta päästään vielä yhteydessä mereen, joskin salmet ovat kapeita. Lillfladan sen sijaan on jo kuroutunut irti merestä. Alun perin koko fladaketju on ollut yhtenäinen vesialue, joka on erottanut suuren Svartholmenin saaren mantereesta. Maankohoaminen on vaikuttanut niin, ettei Svartholmen enää ole erillinen saari.



Fladat ovat luonnontilaisia, sillä niiden rannat ovat täysin rakentamattomat. Vedet ovat hyvin matalia, ja rantoja kiertävät leveydeltään vaihtelevat järviruokovyöhykkeet. Fladat eivät kuitenkaan ole pitkään aikaan kasvamassa umpeen, sillä avovettä on vielä valtaosa. Lillfladanissa sen sijaan on runsaammin vesikasvillisuutta. Ainoa luonnontilaa muuttanut toimenpide on alueen eteläpuolisen pienen soistuman ojitus. Sieltä johtaa oja sekä Lillfladaniin että Hamnfladaniin.



Rannoilla on kivikoita sekä paikoin hyvin edustavia rantaniittyjä. Niittyvyöhykkeet ovat melko kapeat, ja puusto alkaa läheltä rantaa. Rantametsien kasvillisuus on monin paikoin edustavaa lehtoa. Myös soistumia esiintyy.



Alue on merkittävä myös maisemallisesti. Fladat lienevät tärkeitä kalojen kutupaikkoja, ja niillä esiintyy myös vesi- ja rantalinnustoa.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on luontotyypeiltään hyvin edustava.



Suurin osa alueesta kuuluu luontodirektiivin luontotyyppiin fladat ja kluuvijärvet, joka on Itämeren maankohoamisrantojen erikoisuus ja siten koko Euroopassa merkittävä luontotyyppi. Alue on luonnontilainen, rannoiltaan täysin rakentamaton, joten se on erittäin edustava näyte tästä luontotyypistä. Maankohoamisen aiheuttama kasvillisuuden sukkessiokehitys on alueella hyvin havaittavissa.



Alueen vedenalaisesta luonnosta ei juuri ole havaintoja. Rantojen läheisyydessä kasvaa uposkasvina ainakin punanäkinpartaa.



Rannoilla on edustavia matalakasvuisia rantaniittyjä sekä kivikkorantojen kasvillisuutta, jossa mm. rantahirvenjuuri on runsas. Muista tyypillisistä, melko harvinaisista kasvilajeista mainittakoon mm. särmäputki, rantatyräkki, ruohokanukka, käärmeenkieli ja keltamaite. Erityisesti Lill- ja Hamnfladanin välinen kannas on kasvillisuudeltaan edustava.



Kapeiden niittyvyöhykkeiden takaa alkaa puusto, ja pohjakasvillisuus on monin paikoin edustavaa lehtoa. Mm. lehtokieloa esiintyy Hamnfladanin rantojen tuntumassa.



Edustavin alueen boreaalisista lehdoista on valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Nyckelskinnsbergetin lehto Hamnfladanin etelärannalla. Sen kasvillisuus on tuoretta käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa, jonka puusto on haapavaltaista sekametsää. Joukossa on melko runsaasti lehmuksia ja hieskoivuja sekä jonkin verran kuusta ja vaahteraa. Rannassa kasvaa lisäksi tervaleppää. Kenttäkerroksen vaateliaita lajeja ovat tuoksumatara, mustakonnanmarja ja lehtotähtimö. Pensaskerroksessa on runsaasti lehtopensaita, mm. lehtokuusamaa, taikinamarjaa ja koiranheittä.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Flada-alueiden tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Lehtoalueen luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Hamnfladanin ja Lillafladanin vesi- ja ranta-alueet ovat vahvistetun seutukaavan suojelukohteita. Kaavamerkintä on S4, joka tarkoittaa pääasiassa rakennuslain 135 §:n nojalla annetulla määräyksellä suojeltavaksi tarkoitettavaa aluetta.



Nyckelskinnsbergetin lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja se on jo kokonaisuudessaan rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueeksi. Natura-alueeseen kuuluvien rantojen suojelu toteutetaan perustamalla luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Hamnfladan alueelle, sen ympäristöön ja Lillfladan ympäristöön on perustettu luonnonsuojelualue.



Vesialueilla Natura-alue toteutetaan vesilain nojalla eli säätelemällä lähinnä sellaista toimintaa, joka vaatii vesioikeuden luvan. Tavoitteena on vedenalaisen luonnon, hydrologian ja veden laadun suojelu.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit