Rappauslaasti
Käyttöaikakausi
Käyttökohde
Materiaalin pääominaisuudet
Kalkkilaasti (K) on vanhin ja siinä on 1 osa kalkkia ja 3 osaa hiekkaa sekä tarpeellinen määrä vettä. 1900-luvun alku puolella lähes kaikki rappaukset tehtiin kalkkilastilla, nykyään sitä käytetään hyvin vähän.
Kalkkisementtilaastissa (KS) on kalkin ja hiekan lisäksi vaihteleva määrä sementtiä. Sitä alettiin käyttää jo 1880-luvulla 1930-luvulla se syrjäytti perinteisen kalkkilastin. Sisätioissa käytettyyn laastiin lisättiin kipsiä.
1960–1980-luvuilla rapattuja pintoja käsiteltiin Kenitex-pinnoitetteella, jossa oli asbestia. Nykyisessä Kenitexissä sitä ei enää ole.
Työmailla saatettiin lisätä asbestia sisätilojen rappauksissa ja muurauksissa käytettyyn kipsilaastiin. Myös tulenkestävissä laasteissa saatettiin käyttää asbestia.
Savilaastia on käytetty sisäpintojen rappauksessa. Terastilaastissa, joka oli yleinen 1950-luvun koristerappauksissa (mm. sisäänkäyntien ympäristö) käytettiin lasimurskaa.
Käyttötarkoitus
Julkisivurappaukset, sisärappaukset.
Haitallisuus purettuna/paikalleen jätettynä
Asbestia käsiteltäessä ilmaan vapautuu hienoa pölyä, joka altistaa syövälle. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestia sisältävä materiaali ei aiheuta kuitenkaan vaaraa normaalikäytössä. Kohteissa, joissa epäillään olevan asbestia sisältäviä materiaaleja, tulee purku- tai korjaustyön alkaessa tehdä asbestikartoitus. Asbestin purkutyö on teetettävä valtuutetulla ammattilaisella.
Hyödyntäminen
Betoni ja kivijätteeseen tiilien mukana.