Ylisen Savijärven suot

Alueen kuvaus

Järven laskun seurauksena syntynyt umpeensoistuma. Avointa järviruokoista luhtaista rimpilettoa laajalti etelärannalla. Muita suotyyppejä: lettoräme, isovarpuräme, rahkaräme, rahkaneva, lyhytkorsineva, saraneva, nevaräme. Suon metsäsaarekkeista etelämpi on hakattu puoliksi, jäljelle jäänyt puusto on kohtalaisen vanhaa, samoin osa reunametsien puustosta. Suurin osa reunametsistä kuitenkin tavallista talousmetsää.

Alueen luonne ja merkitys

Valtakunnallisesti merkittävä ja kasvistollisesti arvokas alue: alueellisesti uhanalaisia kasveja ovat mm. Dactylorhiza incarnata, Carex appropinquata. Leton avainlajeja ovat Carex dioica, Carex flava, Cinclidiun stygium, Campylium stellatum, Hammarbya paludosa, Gymnadenia conopsea sekä Calliergon richardsonii.

Ylisen Savijärven letot ovat edustavia sekä suotyyppivalikoimaltaan että kasvilajistoltaan.

Ylisen Savijärven vedenpinta määrää suon kehittymisen.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suoalue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Hämeen maakuntakaavassa SL ja nat-merkinnät.



Suojelun toteutuskeinona luonnonsuojelulaki.



Alueen vesitaloutta ja suon luonnontilaa muuttavat toimet ovat kiellettyjä (esim. ojitukset). Marjastaminen ja metsästäminen on sallittua.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit