Vätsärin erämaa

Alueen kuvaus

Vätsärin erämaa-alue on suurelta osin alavaa Inarin järvimaata, jota verhoavat lähes kauttaaltaan karut männiköt. Alueen koilliskulmalla on kuitenkin laajalti lähes puutonta, kivistä tunturiylänköä. Laaja Inari on erämaan tärkeä osa louhikkoisine rantoineen, lukemattomine saarineen ja ulappoineen. Rantoja ja saaria peittävät männiköt, mutta pikkusaarten luonto on tunturimaista. Maaston rikkonaisuus on erämaan erikoisuus. Tunturimittarin massaesiintymä 1965 on aiheuttanut tuhoja alueen tunturikoivikoissa.

Alueen luonne ja merkitys

Laaja yhtenäinen alue männyn metsärajan tuntumassa. Alueeseen sisältyy laajoja selkävesiä ja runsaasti pieniä järviä sekä virtaavia vesiä.

- muutokset luonnontilassa palautuvat hitaasti

- maasto on epätasaista ja kivikkoista

- poronhoitoaluetta



Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetty valtausoikeus jää sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella. ( Lohi 12 ).



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue koostuu Vätsärin erämaa-alueesta, joka on perustettu erämaalain nojalla.

Alueen käyttö ja hoito määräytyy erämaalain ja tekeillä olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman perusteella.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit