Teerisuo-Hanhiharju

Alueen kuvaus

Maisemallisesti komea Teerisuon-Hanhiharjun alue sijoittuu erämaisen Korpijärven kaakkoispuolelle. Alue koostuu Hanhiharjun luode-kaakko -suuntaisesta harjuselänteestä, jonka molemmin puolin on aapasuota metsäsaarekkeineen ja pienvesineen. Harjujakson tuntumassa on serpentiinikallioalueita ja itse harju koostuu paikoin serpentiinilohkareista.



Ultraemäksiset serpentiinikalliot ja -lohkareikot ovat alueen erikoisuus. Ne ovat pienialaisia ja osin soistuneita. Laajimpia ja kasvillisuudeltaan edustavimpia ovat harjulla tavattavat lohkareikot, jotka ovat paikoin aukeita ja ketomaisia rinteitä.



Alueen aapasuokokonaisuus on vesitaloudellisesti luonnontilainen. Ominaista on rehevyys, keskustavaikutteisuus, avorimpisyys ja selkeä rimpi-jännetopografia. Lettoja on laajalti etenkin Hanhiharjua reunustavilla alueilla. Lettokasvillisuudessa on selviä serpentiinialustasta johtuvia piirteitä, esimerkiksi erikoiset painanteiden lähes sammalettomat Molinia-Trichophorum-tyypit. Letot ovat luonnontilaisina harvinaisia luontotyyppejä ja Teerisuon lettojen merkitystä lisäävät ultraemäksisyyden luomat erityispiirteet. Kankaiden reunoilla on rämeitä ja korpia.



Teeripuro ja Hanhipuro ovat aluetta halkovia Korpijärveen laskevia luonnontilaisia puroja. Purojen lisäksi alueella on runsaasti pieniä humuspitoisia lampia, suurimmat näistä ovat Teerilampi, Hanhilampi ja Meklalampi. Suot ja pienvedet ovat vesitaloudeltaan täysin luonnontilaisia.



Alueen metsät ovat vanhoja ja lähes luonnontilaisia, vain pieniä merkkejä harsinta- ja poimintahakkuista on nähtävissä. Harjualueen metsät ovat kuivia-kuivahkoja männiköitä, joissa on merkkejä metsäpaloista.



Pikkutervakon serpentiinimuoto, tunturiarho ja viherraunioinen edustavat ultraemäksistä lajistoa. Tunturiarhon kasvupaikkoja tunnetaan alueen lisäksi vain Sallasta ja Kuusamon pohjoisosista, suurin osa esiintymistä sijoittuu Oulangan kansallispuistoon. Teerisuon-Hanhiharjun esiintymä on näistä selkeästi erillinen. Palanutta metsää suosiva mustatattiainen esiintyy alueella: esiintymä on Suomen pohjoisin, lähin olemassa oleva esiintymä on Ilomantsissa. Lajilla on alle kaksikymmentä tunnettua jäljellä olevaa esiintymää Suomessa.



Muihin tärkeisiin lajeihin on sisällytetty mm. valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit.

Alueen luonne ja merkitys

Teerisuon-Hanhiharjun alue on monimuotoinen ja edustava harju-aapasuokokonaisuus, jonka erikoisuutena ovat ultraemäksiset serpentiinikalliot. Serpentiinikalliot ja -lohkareikot ovat Suomessa erittäin harvinaisia: alueen lajiston erityispiirteiden vuoksi Teerisuo-Hanhiharjun aluetta voidaan luonnehtia lähes ainutlaatuiseksi.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- tai hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit