Söyliönkorpi

Alueen kuvaus

Alue käsittää runsaan 3 ha suuruisen korpisoistuman ja kapean reunametsävyöhykkeen. Korpisuo on tiheäpuustoinen ja kuusivaltainen; pääkasvillisuustyyppinä on mustikkakorpi. Alueesta noin 40 % on mustikkakorpea, 10 % kangaskorpea ja 10 % ruohokorpea tai mustikkaruohokorpea. Korpien kuusivaltrainen puusto on erirakenteista ja tiheää. Sekapuina kasvaa vähän hieskoivua ja yksittäisiä tervaleppiä. Pensaskerroksessa kasvaa paatsamaa, kenttäkerroksen lajeja ovat mustikka, puolukka, käenkaali, metsäalvejuuri, hiirenporras, kielo, isoalvejuuri, lillukka ja korpi-imarre. Ruohokorven alueella kasvavat myös rentukka, kurjenjalka, korpisara, viitakastikka, kellotalvikki ja tähtisara. Alueen reunametsät ovat tuoretta ja kuivaa kangasta.

Alueen luonne ja merkitys

Luonnontilaisten korpien vähyyden takia alue on suona huomattavan edustava kohde. Mustikkakorven lisäksi alueen eteläosassa on lähteistä ruohokorpea. Alueen lajistolliset arvot ovat huomattavat, koska paikan kasvistoon kuuluu useita harvinaisia lahopuuepifyyttejä. Uhanalainen korpihohtosammal kasvaa mustikkakorvessa melko runsaana.

Ei merkittäviä uhkatekijöitä.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja laji kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Aluen on osoitettu Hämeen maakuntakaavassa SL-ja nat-merkinnöin

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit