Ristiniemen lähteikkö

Alueen kuvaus

Ristiniemen lähteikkö on laajahko lähteinen korpialue, jossa pohjavesivaikutus on selvää jopa usean

hehtaarin alueella. Pohjavesi on peräisin pohjoispuolisen Pyhämäen alueelta. Alueella on useita

suurempia ja pienempiä avolähteitä, joista on ylivaluntaa pitkin loivasti viettävää rinnettä. Lähteen

ympärillä on mustikkakorpea, jossa kasvaa harvakseltaan tervaleppiä. Suurin osa alueesta oli aiemmin avohakattua ja ojitettua lähteistä tervaleppäkorpea, joka oli kuivuneena ojikko- ja muuttuma-asteelle. Alueelle oli istutettuna mm. mäntyä. Alueella kasvavat useat kymmenet järeät tervalepät oli kuitenkin jätetty pystyyn. Kasvillisuudeltaan ennen Keski-Suomen ehkä edustavimpiin kuulunut tervaleppäkorpi oli kasvillisuudeltaan muuttunutta. Alueelle oli noussut nuoria koivun, harmaalepän ja tervalepäntaimia käsittävä pensaikko ja kenttäkerroksessa kasvoi mm. maitohorsmaa ja vadelmaa. Lähdevaikutus näkyi silti edelleen kasvillisuudessa lähteisyyttä osoittavien lajien mm. suo- ja huopaohdakkeen esiintymisenä. Paikoin alue oli päässyt huolestuttavasti kuivumaan. Alue ennallistettiin vuonna 2008 suo-ojat tukkimalla. Kohteen länsiosassa oleva erillinen vaatimattomampi isojen tervaleppien ympäröimä, aiemmin ojitettu lähde on myös ennallistettu.



Ristiniemen lähteikkö on sienilajistoltaan erittäin arvokas alue. Lajistoon kuuluu valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten lajien lisäksi useita harvinaisia sienilajeja. Alueella kasvaa myös metsänemä.

Alueen luonne ja merkitys

Arvokas, laaja lähteikkö ja tervaleppäkorpialue, jossa on useita avolähteitä. Sienilajistollisesti Keski- Suomen arvokkaimpia kohteita. Alueella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut uhanalaiset ja harvinaiset sieni- ja kasvilajit.



Alueen luonnontilaa on aikoinaan muutettu hakkuin ja ojituksin. Osa avolähteitä sisältävästä alueesta oli kuitenkin säilynyt luonnontilaltaan hyvänä. Tämän alueen alapuolinen lähteikkö- ja korpialue oli avohakattu, ojitettu ja istutettu männylle 1990-luvulla. Vain suuret tervalepät oli jätetty pystyyn. Lähteisille alueille oli noussut runsaasti tervalepän vesoja. Lähteikköalue ennallistettiin vuonna 2008.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Rusorisakkaan suojelusuunnitelma



Suojelun toteutuskeinot:

- Luonnonsuojelulaki

Suojelun perusteena olevat luontotyypit