Pumpulikirkko

Alueen kuvaus

Pumpulikirkko on laajin luonnontilaisen metsän alue Rautavaaralla, ja erittäin merkittävä koko Pohjois-Savossa. Pumpulikirkon alue koostuu perustetusta luonnonsuojelualueesta (Pumpulikirkko ja Joutenuksen alue), sekä näiden väliin jäävästä suojelumetsästä.



Pumpulikirkon kaksiosainen luonnonsuojelualue on kuusivaltainen vanha metsä, jossa on myös suuria haapoja. Maapuita on paljon. Alueella on kallioita, pieniä suolaikkuja sekä murroslaakso, jonka pohjalla virtaa puro. Puron lähellä on lehtometsäkasvillisuutta. Joutenkankaan alue on rehevyydeltään vaihtelevaa KVK-OMT -tyypin aarniometsää, jossa on myös pienialainen lehtokorpi.



Joutenkankaan ja Pumpulikirkon osa-alueiden välissä on pienipiirteistä suosaarekkeiden, pienvesien sekä avoimien nevojen ja puustoisten soiden mosaiikkia. Tällä ns. välialueella on tuoreen kankaiden sekä korpien vanhoja, kuusivaltaisia, paikotellen varsin lahopuustoisia metsiä, joista kehittyy tulevaisuudessa monipuolisia aaniometsiä. Alueella on laajasta ojitushistoriasta huolimatta Pumpulikirkon alueen luonnontilaisimmat suoalueet. Tällä alueella on myös ojitukselta parhaiten säästyneet avoimet osin rimpiset nevat, jotka muodostavat puustoisten soiden ja kangassaarekkeiden kanssa merkittävän kokonaisuuden. Pumpulikirkon suojelumetsien erityisarvot ovat vanhojen metsien laikuissa, puustoisissa korvissa ja niitä reunustavissa pienvesissä. Näistä metsistä on löytynyt useita vanhan metsää indikoivia kääpiä sekä lintulajistoa (mm. pikkusieppo ja kuukkeli).



Luokkikankaan osa-alue on runsassammaleinen, kuusivaltainen sekametsä. Haapaa on noin 5 % puustosta. Alueella on maapuutihentymiä, runsaasti kääpiä ja jäkäliä (naavaa ja luppoa). Metsä on sopiva mm. liito-oravalle.



Muu metsälaki ja alue-ekologisen suunnittelun alue koostuu pääasiassa ojitetuista soista, taimikoista, kasvatusmetsistä. Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä on metsätalousalueelta käytön ulkopuolelle rajattu kaikki luontotyypit, joitka ovat edustavuudeltaan erinomaisia tai hyviä sekä puustoisista soista edustavuudeltaan merkittävät, joilla puuston rakenne ja vesitalous on luonnontilaista.

Alueen luonne ja merkitys

Alueen suojelutavoitteet:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

-luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua ja populaatioiden elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pumpulikirkon Natura 2000 -alueen toteutustapana ovat metsälaki ja luonnonsuojelulaki. Natura-alueen ytimen muodostaa Pumpulikirkon suojelualue, johon kuuluu myös geologisestikin merkittävä Pumpulikirkon puoli avoin hiidenkirnu. Pumpulikirkko ja Joutenus ovat vanhojen metsien suojelualueita ja Luokkikangas vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva kohde, josta myös on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Näitä alueita ympäröiviä ja yhdistäviä alueita on Metsähallituksen omalla päätöksella suojeltu suojelumetsinä 324 ha. Yhteensä suojeltua pinta-alaa on 998 ha. Metsälaki Natura-alueella on sisällytetty alue-ekologiseeen verkostoon kaikki luonnonmetsät, aapasuot, vaihettumis- ja rantasuot sekä edustavimmat (luokat 10,20) puuustoiset suot (yht 126 ha). Alue-ekologisen suunnitelman päivityksen jälkeen metsätalouskäytössä on 770 ha Natura-alueen pinta-alasta.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit