Pesäkallio

Alueen kuvaus

Pesäkallion alue on kalliomäkien ja niiden välissä olevien lehtojen ja korpijuottien mosaiikki. Alueella on useita lähes puuttomia kalliopaljastumia ja joitakin pieniä jyrkänteitä. Alueen puusto on rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa. Vanhaa metsää on erityisesti kallioiden välisissä korpijuoteissa. Osa kallioiden puustosta on myös iäkästä. Kallioalueiden metsät ovat ovat pääosin kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Kallioiden reunamilla ja alarinteillä vallitsevat lehtomaisen kankaan metsät, kuivat MeLaT -lehdot ja rehevät OmaT -lehdot. Korpijuoteissa kasvaa yleisesti saniaisia. Alueella on kaksi pientä nevarämekuviota.

Alueen luonne ja merkitys

Pesäkallion alue on poikkeuksellisen monipuolinen, eri tyyppistä metsää sisältävä kokonaisuus. Alueen metsissä ei juurikaan ole näkyvissä metsätalouden jälkiä, vaan pääosa alueen metsistä on saanut kehittyä pitkään luonnonmukaisesti. Alueella ei vielä ole kovin runsaasti lahopuuta, mutta metsät ovat melko nopeasti aarniutumassa. Alueen korpikuviot ovat edustavia. Alueella esiintyvät lintudirektiivin lintulajit ovat tyypillisiä vanhan metsän lajeja.

Pesäkallion alue sijaitsee aivan taajaan rakennetun alueen tuntumassa. Alueella on polkuverkosto, mm. luontopolku. Polkuverkko on monin paikoin kulunut ja laajentunut ympäröivään metsään. Alue toimii lahtelaisten virkistysalueena ja on myös tärkeä koulujen opetuskohde.



Suojelutavoitteen määrittely:



Tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pesäkallion alue on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla v. 1989.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit