Pappilansaari-Lupinlahti

Alueen kuvaus

Lupinlahti on kapeahko, paikoitellen hyvin matala merenlahti, joka on yhteydessä mereen neljän kapean salmen kautta. Lupinlahti jakautuu myös kahteen suurempaan vesialueeseen, jotka ovat muuttoaikoina vesilintujen tärkeitä lepäily- ja ruokailualueita.



Kasviston valtalaji on järviruoko (Phragmites australis), joka muodostaa lahdelle leveitä vyöhykkeitä ja pieniä saarekkeita mahdollistaen vaateliaampien ruovikkolintujen esiintymisen. Muita ilmaversoisia, lahdelle pienialaisia kasvustoja muodostavia kasvilajeja ovat järvikaisla (Scirpus lacustris), merikaisla (Bolboschocnus maritimus), kapealehtiosmankäämi (Typha angustifolia) ja leveälehtiosmankäämi (Typha latifolia). Yleisimpiä uposkasveja ovat näkinpartaiset (Chara spp.) ja ahvenvita (Potamogeton perfoliatus).



Lupinlahteen liittyvän, kasvillisuudeltaan monipuolisen Pappilansaaren etusaaren kaakkoiskärjessä tavataan mm. edustavaa, maankohoamisen seurauksena syntynyttä alavaa, laidunnettua rantaniittyä ja vanhaa hakamaata. Rantaniityllä vallitsevat meriluikka-rönsyröllisekä rönsyrölli-luhtakastikka- suolavihviläyhdyskunnat, joissa esiintyy nimilajien lisäksi mm. merisuolaketta, meriratamoa, merirannikkia sekä jäkkiä jamerisaraa. Kivikkorantojen kasvillisuutta edustavat mm. merikaisla, sinikaisla, leveä- ja kapealehtinen osmankäämi, ranta-alpi, rantakukka, ruoholaukka, keltamaite sekä uhanalainen laji.



Rantavyöhykettä reunustaa kapeahko järeää tervalepää kasvava vyöhyke, jonka yläpuolella on pääasiassa kuivahkoa mäntyvaltaista vanhaa hakamaata ja poikkeuksellisen runsaasti katajaa kasvavia, reunaosista ruohoisia ja heinäisiä kallioketoja. Männikkö on vaihtelevanikäistä käsittäen runsaasti myös järeitä kilpikaarnaisia puita. Sekapuina kasvaa järeitä yksittäisiä heiskoivuja, pihlajia ja haapoja. Pensaston valtalajit ovat kataja ja tuoreemmissa kohdissa pihlaja.

Alueen luonne ja merkitys

Lupinlahti on edustava laguuninomainen lahti, joka on yksi merkittävimmistä lintujen pesimä- ja muutonaikaisista levähdysalueista koko Kaakkois- Suomen alueella. Alueella elää luontodirektiivin liitteen II laji täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis).



Pappilansaaren alue on kasvillisuudeltaan poikkeuksellisen monimuotoinen ja edustava käsittäen valtakunnallisesti arvokkaan perinnebiotoopin sekä laidunnuksen ansiosta hienoja, harvinaistuvia rantaniittyjä. Alue on myös uhanalaisen lajin ja nelilehtivesikuusen kasvupaikka.



Aluetta käytetään ajoittain puolustusvoimien toimintaan tai suojelualueen läheisyydessä tapahtuvan puolustusvoimien toiminnan vaikutukset voivat ulottua suojelualueelle.



Lupinlahden luonnontilaa on muuttanut sen keskeltä yli rakennettu, lahden kahtia jakava tie. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka oleellisesti muuttaisivat lahden luonnontilaa tulevaisuudessa. Umpeenkasvu ei ole voimakasta eikä kasvillisuus ilmennä yleistä rehevöitymistä.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lupinlahti on valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa. Alueelle on perustettu neljä yksityismaan luonnonsuojelualuetta.



Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla.



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit