Palstonvuori-Jääskelä

Alueen kuvaus

Kohde käsittää Päijänteen pohjoisosan itärannalla Murtoselänlahden tuntumassa sijaitsevat vanhanmetsänkohteet (Palstonvuori ja Murtoselän metsä) ja näiden eteläpuolella sijaitsevan Murtoselälle laskevan puron varren ympäristöineen sekä Jääskelän alueella olevia erillisiä lehto-, kallio- ja suoalueita. Palstonvuori ja Murtoselän metsä ovat karuja mäntyvaltaisia kallioisten ja kivikkoisten mäkien lakiosia ja rinteitä. Alueella on mm. varttunutta, tiheää ja järeää kuusikkoa, jossa on mäntyä ja haapaa seassa. Lahopuuta on paikoin runsaasti. Paikoitellen esiintyy myös pienialaisia lehtipuuvaltaisia metsiköitä ja puronvarsilehtoja, joissa kasvaa mm. metsälehmusta. Ihmistoiminnan vaikutuksia ovat tiet, metsänkäsittelyt, virkistyskäyttö ja vähäinen rantarakentaminen.



Murtoselän metsän eteläpuolella erillisenä alueena sijaitsevassa puronotkossa on pieni metsäluhdaksi luokiteltava tervaleppäkorpi ja lehtokorpi. Puro virtaa paikoitellen maan alla ja kivien välissä. Puustossa kasvaa hieskoivua, lehmusta, harmaaleppää, tervaleppää, korpipaatsamaa ja muutamia kuusia sekä reunoilla nuoria haapoja. Lahopuuta on kohtalaisesti. Korpikuviot ovat pienialaisia. Puusto hakattu suurimmasta osasta puron vartta noin 10-20 vuotta sitten. Hakkuualueet ovat kuitenkin metsittymässä uudelleen luontaisesti. Varttunut kuusisekametsä vaihettuu rannassa mäntyvaltaiseksi kankaaksi. Puron laskukohdassa on kapea lehtomainen sekametsä, jossa kasvaa mm. sudenmarjaa, koiranheittä ja lehtokuusamaa. Kuvion poikki kulkee hiekkatie.



Jääskelän alue on pienipiirteistä kallioiden, lehtojen ja luhtaisten soiden kirjavoimaa metsäistä aluetta. Alueen kallioperä muodostuu happamista ja Keski-Suomessa yleisimmistä kivilajeista - porfyyrisestä graniitista ja granodioriitista. Jääskelän alue on pohjamoreenipeitteistä lukuunottamatta korkeimpien mäkien kalliopaljastumia. Alueella olevat lehdot ovat tuoreita ja kosteita puronvarsi- tai kallionaluslehtoja. Alueen edustavin kallio on Sammalistonkallio, jonka rinteillä ja laella kasvaa eri ikäistä ClT-CT -kangasta. Alueen suot ovat pienialaisia luhtia ja rämeitä.

Alueen luonne ja merkitys

Edustava Pohjois-Päijänteen rantaluontokohde, joka on osin sirpaleinen, mutta monimuotoinen alue. Alueella esiintyvät kohdassa 3.3. (muut tärkeät lajit) mainitut Keski-Suomessa uhanalaiset kasvilajit ja harvinaiset hyönteislajit.



Murtoselälle laskevalla puronotkolla on merkitystä harvinaisten tervaleppä- ja lehtokorpiluontotyyppien esiintymispaikkana. Uhkina voivat olla ympäristön metsänhakkuut tai ojitukset. Murtoselälle laskeva puronotko on hyvin kapea-alainen ja valuma-alueella tehdyt hakkuut vaikuttavat kohteen hydrologiaan.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Palstonvuori: Vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan 5. vk SL 634

- Murtoselän metsä: Vanhojen metsien suojeluohjelma, 4. vk MV, 5. vk MV 764

- Vuoritsalon lehmusesiintymä 3. vk SL , 5. vk SL 629

- Jääskelän alueet: Tekeillä olevan osayleiskaavan SL -alueet



Suojelun toteutuskeinot:

Palstonvuori ja Murtoselän metsä: Luonnonsuojelulaki

Murtoselän puronotko: Luonnonsuojelulaki

Jääskelän alueet: Luonnonsuojelulaki (toteuttamiskeinona voidaan käyttää rakennuslakia eli yleiskaavaa, mikäli se riittää turvaamaan suojelutavoitteet)

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit