Österfjärden

Alueen kuvaus

Österfjärden sijaitsee Tammisaaren sisäsaariston itäosassa. Österfjärden on merenlahti, jonka laajat pitkittäiset kivennäismaaharjanteet erottavat merestä. Lahden rannoilla on laidunnettuja alueita ja metsäluhtaa. Österfjärdenin ja ympäröivien alueiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat myös Karlholmenin saaret, Nötön pohjoisrannan metsä ja Västerfjärdenillä sijaitseva Västerholmenin ja Tallörenin saariryhmä, joilla kaikilla on luonnonmetsiä.

Alueen luonne ja merkitys

Alueella on monipuolinen kokonaisuus metsäisiä luontotyyppejä.



1. Karlholmenin aarnialue

Alue koostuu kahdesta metsäisestä, silokalliorantaisesta saaresta. Suuremman saaren keskiosassa on vanhaa luonnontilaista kuusikkoa jossa kasvaa isoja koivuja. Pienemmän saaren puusto on kalliomännikköä.



2. Västerholmen, Tallören ja niitä ympäröivät luodot

Saaret sijaitsevat Västerfjärdenin fladan keskellä. Västerholmenilla on rehevää, erittäin tiheää vanhahkoa OMT-kuusikkoa. Puustossa on paljon tuulen kaatamia kuusia sekä pystykuivia kuusia lähes läpipääsemättömänä ryteikkönä. Rannoilla kasvaa terväleppiä, koivuja, raitoja sekä taikinamarjaa.

Tallören on kallioinen luonnontilainen matala saari, jonka keskellä on tiheää kuusikkoa ja runsaasti tuulenkaatokuusia.



3. Nötön pohjoisranta

Västerfjärdenin etelärannan komea vyöhykkeinen alue, jossa alinna ruovikkovyöhyke, rantatasanteella tervaleppälehtoa, yläpuolella rinteessä rehevää vanhaa kuusikkoa jonka joukossa paljon isoja haapoja. Korkeimmalla osalla kasvaa mänty-kuusisekametsää. Metsässä on runsaasti lahopuuta, pystykuivaa kuusta ja tuukenkaatokuusia. Alueella on myös lahoavaa tervaleppää, tervaleppäpökkelöitä ja kolopuita. Eteläosassa alue rajoittuu päätehakattuun alueeseen ja nuoriin metsiin.



4. Österfjärden

Kapeat salmet erottavat Österfjärdenin lahden merestä. Lahden rannat ovat laajalti ruovikoituneet. Rannoilla on idässä ja pohjoisessa metsäluhtia. Lännen- ja etelänpuoleiset rannat ovat avointa, osin laidunnettua niittyä ja hakamaata. Pohjois- ja itärannan alue on monipuolinen kokonaisuus, jonka kasvillisuus vaihtelee merenlahden ruovikoista rantaniittyihin ja luhtaisiin tervaleppäkorpiin. Suojelullisesti arvokkain osa alueesta ovat luhtaiseen ja lähteiseen ympäristöön syntyneet vehkavaltaiset kasviyhdyskunnat. Korpien ja kangasmaiden kasvillisuus on rehevää ja lehtolajeja on runsaasti. Rehevissä osissa kasvavat mm. kurjenmiekka, vehka, rantayrtti, raate, hiirenporras, ojaleinikki, punakoiso, tesma, kevätlinnunsilmä, velholehti ja lehto-orvokki.



Länsiosan rantalaidun koostuu rantaniitystä, avoimesta kostehkosta niitystä ja hakamaasaarekkeista. Huomionarvoisia lajeja ovat hirssisara, hina ja merisara.

Metsät ovat olleet metsätalouden piirissä.

Perinnebiotoopin arvojen säilyttäminen edellyttää laidunnuksen jatkumista.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kaikkien osa-alueiden toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit