Näätävaara

Alueen kuvaus

Näätävaaran alue sijaitsee Nurmeksen ja Kuhmon kaupunkien rajalla. Alue on monipuolinen, pienipiirteinen kokonaisuus, johon kuuluu luonnontilaisen kaltaisia boreaalisia metsiä, puustoisten soiden vaihtelevia luontotyyppejä, aapasoita ja luonnontilaisia pienvesiä.



Alueella on lähinnä tuoreen kankaan kuusivaltaisia ja havupuusekametsiä, joissa koivun osuus on parhaimmillaan 10 - 20 % puustosta. Näätävaaran koillisosassa on jonkin verran järeää elävää haapaa ja järeitä haapamaapuita. Näätävaaran etelään ja itään viettävien rinteiden kuten monien muidenkin alueen metsien puustoja on taannoin harsittu ja niissä on paikoin niukasti lahopuuta, sen sijaan kohtalaisen jyrkässä länteen viettävässä rinteessä järeää lahopuuta on runsaammin. Kuhmon metsissä mitatuilla kuvioilla lahopuuta on kohtalaisen runsaasti, keskimäärin 34 m3/ha. Rinteissä on lehtomaisia kankaita. Alueella on myös pieni suurruoholehto sekä mesotrofinen lähde, josta soljuu lähdepuro alas rinnettä. Kangasmaiden puusto on palautumassa luonnontilaan harsinnan ja koivun poiminnan jälkeen. Metsät ovat kuitenkin jo tälläkin hetkellä mm. valtakunnallisesti uhanalaisten kääpälajien, liito-oravan, pohjantikan ja metson elinympäristöjä. Soilla pesii mm. kurki ja kapustarinta.



Louhipuron varrella on mosaiikkimainen puustoisten soiden, kalliomännikköjen ja arvokkaan pienveden kokonaisuus. Puron varren suot ovat luonnontilaisia lyhytkorsinevoja, mesotrofisia sararämeitä ja korpia. Maisemallisesti vaikuttavimmillaan puro laskee putouksena kalliopahtojen ja jyrkänteiden välissä. Paikoin puro on hiekka- ja kivipohjainen ja kivillä on runsaasti vesisammalia. Paikoin puro piiloutuu nevan alle. Puroa ympäröivät metsät ovat osin kalliomänniköitä ja niiden välissä sijaitsevia kuusivaltaisia runsaspuustoisia lahopuustoisia korpia, osin kuusen, männyn ja koivun muodostamia melko reheviä sekametsiä. Lääninrajan yli virtaava Louhipuro on luonnontilaisuutensa vuoksi arvioitu Pohjois-Karjalan pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi pienvedeksi

Näätävaaran itä- ja eteläpuolella sijaitsevat suot ovat maisemallisesti kauniita, lampia ympäröiviä avonevoja, loivasti viettäviä rinnesoita ja luonnontilaisia edustavia puustoisia soita. Suotyypit vaihtelevat oligomesotrofisista ja mesotrofisista aitokorvista pienialaisiin ravinteisiin aitokorpiin ja aitorämeistä yhdistelmätyypin korpi- ja nevarämeisiin. Luonnonsuojelullisesti erityisen merkittäviä ovat paksuturpeiset muurain- ja metsäkortekorvet, joiden vesitalous on lähes luonnontilainen. Vesitalouteen vaikuttavat vain aluetta ympäröivät ojitukset.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue on nykyisellään Metsähallituksen Kainuun ja Itä-Suomen alueen metsätalousaluetta. Saunan ja Nurmeksen alue-ekologisissa suunnitelmissa rajaukseen sisältyviä alueita on määritelty arvokkaiksi luontokohteiksi. Kohdetta esitetään Natura-täydennyskohteeksi, jonka suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit