Mustinsuo

Alueen kuvaus

Alueen eteläosa on tyypillistä kermikeitaan keskustaa eli kermejä, kuljuja ja allikoita sekä näitä reunustavia rämeitä. Pohjoisosassa on erilaisia rämeitä, etenkin tupasvilla-, isovarpu- ja nevarämettä. Suon luonnontilaisina säilyneillä reunaosilla on vaihtelevan levyinen korpireunus. Keskiravinteisista suotyypeistä edustettuina ovat reunojen nevakorpilaikkujen lisäksi pohjoisosan rimpinen saraneva. Alueeseen sisältyy suon keskellä sijaitseva metsäinen Mustinsuonsaari.



Ombrotrofista keidassuon keskustaa, jonka suotyyppejä ovat kuljuneva, rahkaräme, tupasvillaräme ja lyhytkorsineva, on noin 40 % alueesta. Alueen pohjoisosassa (35%) on tupasvillarämettä, lyhytkorsinevaa, suursaranevaa, nevarämettä, isovarpurämettä sekä osaksi keskiravinteista rimpistä saranevaa. Reunakorvet (10%) ovat nevakorpea, ruohoista nevakorpea, mustikkakorpea ja metsäkortekorpea. Mustinsuonsaari (15%) on tuoretta kangasta.

Alueen luonne ja merkitys

Alue on tärkeimpiä korpihohtosammaleen (Herzogiella turfacea) esiintymisalueita Etelä-Hämeessä. Alueelta tunnetaan kaksi esiintymää, joista toisessa lajia on kohtalaisesti ja toisessa niukasti. Mustinsuon edustavuus keidassuona on alentunut reunojen ojitusten takia. Alueen jäljellä olevat ojittamattomat osat ovat kasvillisuudeltaan varsin monipuolisia ja edustettuna on myös kasvistollisesti arvokkaita ja harvinaisia suotyyppejä. Mustinsuonsaaren pohjoisrannan ja suon pohjoisosan reunavyöhykeet ovat säästyneet ojituksilta. Suo on myös linnustollisesti arvokas (mm. liro, kurki).

Suon reuna-alueet ovat ojitettuja, mikä vaikuttaa myös suon ojittamattoman keskiosan vesitalouteen. Ennallistamismahdollisuudet ovat hyvät suon kaakkois- ja eteläpuolella.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan tarvittaessa ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Hämeen maakuntakaavassa SL- ja nat -merkinnät



Suon eteläosaan muodostettu kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta (yhteensä 36,7 ha)

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit